Tutkijat: Ruoantuotanto tarvitsee yhteisen suunnan

Suomalainen ruoantuotanto tarvitsee kansallisen ruokastrategian yhteisen kehityssuunnan ja tahtotilan rakentamiseksi sekä vastaukseksi ruoantuotannon kotimaisiin ja kansainvälisiin haasteisiin. Lisäksi tarvitsemme ruokajärjestelmän kehittämisen tueksi kansallisen ruokapaneelin monitieteisen ja tasapainoisen vuoropuhelun lisäämiseksi ja vakiinnuttamiseksi.

Pohjoisten alueiden merkitys maailman ruokaturvalle ja kestävälle ruoantuotannolle kasvaa tulevaisuudessa. Luonnonvarakeskuksen vastikään julkaisemassa Ruokavisiossa suomalaisen ruoantuotannon tulee olla viisaasti integroitunut, vahvasti kannustava sekä vastuullisesti moderni. Näistä lähtökohdista rakennamme tulevaisuuden menestyvän ruoantuotantojärjestelmän.

Viisaasti integroituneessa ruoantuotannossa tilojen välinen yhteistyö turvaa toimintaedellytyksiä, tuo alueellisia synergiaetuja ja auttaa hallitsemaan ympäristökuormitusta. Maatilayritykset ovat kiinteä osa alueellista yritysekosysteemiä. Nykyisten tuotantoketjujen rinnalle voidaan tällöin tuoda aiempaa helpommin uusia tuotantomalleja.

Biokiertotalouden kehittäminen nostaa tuotantopanosten kotimaisuusastetta ja tehostaa ravinteiden kierrätystä sekä bioenergiapotentiaalin hyödyntämistä. Näin maatalouden sivuvirrat saadaan paremmin otettua hyötykäyttöön. Monipuolisten viljelykiertojen, peltokasvipohjaisten arvoketjujen ja nurmibiotalouden kehittäminen on keskeistä.

Ruokavalio koostetaan paikallisesti, terveellisesti ja kestävästi. Suomessa tämä tarkoittaa monipuolista kasviperäisten raaka-aineiden käyttöä täydennettynä eläinperäisillä tuotteilla ja kalalla.

Vahvasti kannustavassa ruoantuotannossa siirrytään tuotantolähtöisyydestä kysyntälähtöisyyteen, ja tuotannon kehittämiseen sekä investointeihin on markkinalähtöiset kannustimet. Maatalouden tuottamat muut palvelut, kuten luonnon monimuotoisuus ja toimet ympäristövaikutusten vähentämiseksi, muodostavat perusteen maataloustukipolitiikalle.

Ruoantuotanto perustuu vankkaan osaamiseen ja tiedolla johtamiseen. Alkutuotanto on kiinnostava työnantaja ja elinkeino myös nuorten mielestä. Maatalousyrittäjyyden tuotto monipuolistuu, ja ammatin arvostus kasvaa.

Suomi on edelläkävijänä maatalouden data-avaruuden kehittäjänä ja hyödyntäjänä. Data lisää läpinäkyvyyttä ruoantuotantoon ja koko elintarvikeketjun toimintaan ja luo kuluttajalle todellisen mahdollisuuden tehdä arvopohjaisia valintoja. Elintarvikeviennin kaivattu kasvu syntyy yhdistämällä tuote, data sekä monipuolinen myynti- ja markkinaosaaminen.

Ruokaa tuotetaan kestävään tehostamiseen perustuvilla tekniikoilla ja käytänteillä, jotka parantavat satoa ja maan kasvukuntoa ja lisäävät hiidensidontaa. Kotieläinten ravitsemuksessa hyödynnetään ihmisravinnoksi kelpaamattomat sivuvirrat ja nurmet. Eläinten hyvinvointiin panostetaan ja huomioidaan lajityypilliset käyttäytymistarpeet, sopiva tuotostaso, terveys, sekä riittävä tila ja virikkeet.

Vastuullisesti modernissa ruoantuotannossa biodiversiteettiä parannetaan koko tuotantoketjussa: maaperän mikrobeista ja tuotantomenetelmien monipuolisuudesta kasvien ja eläinten perinnölliseen monimuotoisuuteen.

Suomalaisen ruokaketjun turvallisuus on maailman huippua, eikä siitä tule voida tinkiä. Vastuullisesti modernissa ruoantuotannossa suunnitelmallinen, korkeatasoinen ruokaketjun turvallisuus ylläpidetään yhteistyöllä ja teknologisia innovaatioita hyödyntäen.

Vastuullisesti modernissa ruoantuotannossa suunnitelmallinen, korkeatasoinen ruokaketjun turvallisuus ylläpidetään yhteistyöllä ja teknologisia innovaatioita hyödyntäen.Vastuullisesti modernissa ruoantuotannossa suunnitelmallinen, korkeatasoinen ruokaketjun turvallisuus ylläpidetään yhteistyöllä ja teknologisia innovaatioita hyödyntäen.

Uudet teknologiat edistävät myös ruoantuotannon kestävyyttä. Esimerkiksi geeniteknologia on tehokas ja hyväksyttävä kestävän ruoantuotannon edistäjä. Täsmätuotanto parantaa sadon määrää ja laatua, tuotantopanosten käytön optimointia sekä eläinten hyvinvointia. Lisäksi solumaataloutta, vertikaaliviljelyä ja kiertovesikasvatusta sekä muita uusia tuotantoteknologiota kehitetään täydentämään perinteistä elintarvikkeiden ja rehujen tuotantoa.

Luken visio kirkastaa kestävän ruoantuotannon menestystekijät. Vastaava viesti välittyi myös maaliskuun lopulla julkaistusta, hallituksen asettaman parlamentaarisen maatalouden tulos- ja kehitysnäkymien arviointiryhmän raportista, jossa korostettiin elintarvikeketjun toimintaedellytysten ja ruoantuottajien aseman parantamista elintarvikeketjussa sekä huoltovarmuuden ja alkutuotannon pitkän aikavälin toimintaedellytysten varmistamista.

Tämän päivän haasteet ovat käännettävistä voitoiksi. Tutkimus tuottaa uusia ratkaisuja ja monipuolista tietoa muutosten vaikutuksista toiminnan kehittämisen ja tietopohjaisen päätöksenteon tueksi. Uusilla päättäjillä on nyt näytön paikka ja mahdollisuus tarttua työhön yhdessä tutkimuksen, tuottajien, teollisuuden ja kuluttajien kanssa.

Anu Kaukovirta

Johtaja, tuotantojärjestelmät

Hanna-Maija Karikallio

Tutkimuspäällikkö, erikoistutkija

Luonnonvarakeskus