Haravoimalla hyötymultaa

Muumiotautiset omenat ja omenapuun lehdet haravoidaan pois, jotta hillitään taudin esiintymistä tulevana kesänä. Myös vaahteran lehtiä rumentava tervatäplä leviää syyslehtien välityksellä. 

Lehtien haravointi on syksyn perinteisimpiä puuhia, johon jokaisessa talossa on omat, vahvat perinteensä. Joku haravoi kertaalleen, toiset kolmeen eri otteeseen. Yhdessä pihassa lehdet kootaan suureen, perinteiseen kompostiin, kun taas toisessa ajellaan lehtien yli silppuavalla ruohonleikkurilla. Joku polttaa lehdet. Kaupungissa lehdet viedään kaatopaikalle. Maaseudulla ne ajetaan pellolle ja kynnetään mullan joukkoon.

Hyvin usein riittäisi vähempikin. Lehdet sisältävät arvokasta, ilmaista lannoitetta, joka hellii pihan maaperää. Niinpä siellä, missä lehdistä ei ole suoranaista haittaa, kannattaa ne jättää paikoilleen. Nurmikolle varissut lehtimatto maatuu usein jo yhdessä talvessa. Lehdet kannattaa jättää paikoilleen myös pensaiden alustoille ja kukkapenkkien päälle.

Toki perinteiselle haravoinnillekin on vielä aihetta. Etenkin vaahteran ja tammen lehdet pakkautuvat usein tiiviiksi panssariksi, joka hautoo kosteutta ja haittaa nurmiheinien ja perennojen talvehtimista. Näiltä paikoilta lehdet on hyvä haravoida kertaalleen, ja levittää vaikkapa kasvimaalle maanparannusaineeksi.

Kuluneen, kolean ja kostean kesän jälkeen kannattaa lehdet haravoida myös omenatarhassa, sillä lehdissä talvehtii nyt runsaasti taudinaiheuttajia. Niistä harmillisimpia on muumiotauti, joka tarttuu tulevan kesän hedelmiin vanhoista lehdistä ja taudin saastuttamista omenoista. Taudin vaivaamat lehdet ja hedelmät onkin syytä kuljettaa pois ja hävittää mieluiten kaivamalla ne maahan.

Useimpien taudinaiheuttajien katsotaan tuhoutuvan myös umpinaisessa kompostorissa, mikäli kompostin lämpötila pysyy useita viikkoja yli 40 asteessa tai parin viikon ajan yli 70 asteessa.

Terveet, haravoidut lehdet voi huoletta kompostoida avokompostissa eli lehtiaumassa, jossa lehdistä syntyy arvokasta multaa 2–3 vuodessa. Perinteisessä lehtiaumassa voidaan tuottaa hyvinkin suuria multamääriä.

Lehtiauman kokoaminen aloitetaan pohjakerroksesta, johon levitetään joko 10 cm risuja tai salaojaputket, kaksi kappaletta metriä kohden. Tämän jälkeen aumaa rakennetaan täytekakun tavoin: ensin kerros lehtiä, sitten kerros typpipitoista, karkeampaa ainesta, jonka jälkeen lisätään jälleen lehtiä. Välikerroksiin sopivat puutarhan vihreät ruohojätteet, puolikypsä lantakomposti, kanankakkarakeet, olki tai puunkuori. Myös talousjätettä voi käyttää: tällöin komposti on kuitenkin suojattava jyrsijöiltä. Lopuksi lehtiauma peitetään kevytpeitteellä, jättäen sen reunat tuulettumaan.

Auma käännetään kerran tai kaksi kesässä. Jos lehtimäärä jää alle kuution suuruiseksi, kannattaa lehdille rakentaa kompostikehikko. Kehikko auttaa säilyttämään kosteutta, jolloin lehtien kompostointi onnistuu jopa vuodessa.