Saako tästä edes puhua: Milloin itäraja avautuu?

Milloin Suomen ja Venäjän raja avautuu?

Kysymys jäi pyörimään mieleeni, koska asiaa tuntuu edelleen sopimattomalta pohtia.

Suomi sulki rajansa vuonna 2023 tietenkin syystä. Venäjä sotii Euroopassa. Luottamus itänaapuriin romahti lopullisesti viimeistään, kun Venäjä marssitti siirtolaisia rajalle.

En missään nimessä haikaile vanhaa aikaa takaisin.

Kysymys itärajan tulevaisuudesta ei kuitenkaan ole kohtuuton. Se on monelle myös hyvin henkilökohtainen.

Esimerkiksi yrittäjille, jotka pistivät omaisuutensa likoon investoidakseen isosti.

Huippuvuonna 2013 venäläiset tekivät Suomeen yli viisi miljoonaa matkaa ja toivat suoraa matkailutuloa yli miljardi euroa.

Ennusteissa vain taivas oli rajana matkailun kasvulle.

Lappeenrannassa vierailleet kaverini halusivat käydä katsomassa Nuijamaan rajanylityspaikan rekkajonoja.

Rajan sulku on henkilökohtaista myös esimerkiksi niille suomalaismiehille, jotka löysivät kumppanin rajan takaa.

Reilussa 30 vuodessa suomalaiset miehet ja venäläiset naiset solmivat lähes 12 000 avioliittoa, kertoo Petri Pöntisen ja Marjo Tynkkysen viime vuonna julkaistu kirja Itäraja – löytöretkiä naapuruuden mutkikkaaseen historiaan.

Nyt esimerkiksi sukulaistensa hautajaisiin menevät kulkevat Suomesta Venäjälle joko Norjan tai Baltian kautta.

Tilanne rajalla muistuttaa Itäraja-kirjan mukaan nyt Suomen itsenäisyyden alun aikaa. Raja oli kiinni ja naapurien viralliset suhteet ovat jäissä, kaupankäynti kuihtunut.

Myös itärajan hiljattain valmistuneelle 200 kilometrin pituiselle ja 4,5 metriä korkealle esteaidalle löytyy vastineensa historiasta.

Vuonna 1938 valmistui Suomenlahdelta Laatokalle ulottuva, 120 kilometriä pitkä ja reilun metrin korkuinen aita, joka jäi lähinnä symboliseksi. Korkeampaan ei ollut tuolloin varaa, kertoo Itäraja-kirja.

Neuvostoliitto puolestaan rakensi oman aitansa, 2–2,5-metriä korkean Sisteman, 1960-luvun alussa. Suomenlahdelta Jäämerelle ulottuvalla aidalla oli tarkoitus estää loikkaukset länteen.

Suomi on ainoa EU- ja Nato-maa, joka on nyt sulkenut Venäjän-vastaisen maarajansa täysin. Norja, Puola ja Baltian maat ovat pitäneet rajansa auki, erilaisin ehdoin ja kiristyksin.

Puola varoitti sunnuntaina Ukrainan sodan kiihtymisestä, kun Venäjä iski Ukrainassa alle kilometrin ja kahden kilometrin päähän Puolan rajasta. Droonit osuivat rekkaan ja matkustajajunan veturiin.

Venäjä valmistelee Ukrainaan taas viheliäistä talvea. Lisäksi Venäjän kiusanteko lännessä vain jatkuu ja vakavoituu.

Nykyinen Venäjä ei koe tehneensä virheitä, muistuttaa professori Jukka Korpela Itäraja-kirjassa.

Yksi vaihtoehto on, että raja avataan vasta, kun nähdään, millainen Venäjä syntyy Putinin jälkeisenä aikana.