Lukijalta: Suureen biokaasubuumiin valmistauduttava laitoksia kehittämällä

Pikku-uutinen ”Biokaasutus leikkaisi lannan päästöjä”, (MT 5.6.) uumoilee, että jopa 4,7 miljoonaa tonnia lantaa käsiteltäisiin vuosittain biokaasulaitoksissa. Näin saavutettaisiin merkittäviä kasvihuonekaasujen vähennyksiä.

Vähennyksien saaminen edellyttää melkoista lisäystä maamme nykyiseen biokaasulaitoskapasiteettiin.

Valtaosa lannasta on lietelantaa, jossa veden osuus on noin 90 prosenttia. Sitä ei kannata kuljettaa tiloilta prosessoitavaksi, varsinkin kun sama vesi pitää kuljettaa biokaasutuksen jälkeen takaisin tiloille. Isot biokaasulaitokset eivät siis sovellu lietelannan käsittelyyn. Niiden sijasta tarvitaan tilakohtaisia laitoksia.

Biokaasun tuotanto on usean mikrobin yhteistoiminnan tulos. Aluksi vallalla ovat happea tarvitsevat mikrobit, jotka viihtyvät happamassa. Alkuvaiheiden jälkeen työtä tekevät mikrobit, jotka eivät siedä happea ja prosessin edetessä vallalle pääsevät mikrobit, jotka elävät emäksisessä ympäristössä.

On selvää, että kun nämä kaikki vaiheet sekoitetaan keskenään homogeeniseksi massaksi, ei millään mikrobilajilla ole optimaalisia elinoloja.

Biokaasu on usean kaasun seos. Aluksi tulee hiilidioksidia, sitten vetyä ja viimeksi metaania, jonka rakenneaineita hiilidioksidi ja vety ovat. Näiden kolmen kaasun kuplia on koko reaktorin homogeenisessa sisällössä.

Kun sekoitin käynnistetään, sen virtaus vie kaasukuplat massan pinnalle ja kaikki kaasut purkautuvat massasta pois. Näin metaanin tuotos jää vajaaksi. Sisään syötettävä raakalanta sekoittuu massaan ja osa siitä poistuu raakana aiheuttaen myös tuotantotappiota ja jäännösmassan pahan hajun.

Toivottavasti biokaasulaitosten valmistajat huomioivat nämä puutteet nykyisten laitostensa toiminnassa ja parantelevat menetelmiään ennen suuren biokaasubuumin alkamista. Lohkomädätys poistaa mainitut epäkohdat. Se myös tehostaa prosessia niin, että laitos on pienempi ja halvempi.

Olavi Toukonummi

Salo