Lukijalta: Olisiko jo vihdoin aika karsia hallintoa?

Hallinto ja paperien pyörittämisen byrokratia maksaa. Suomessa hallintoa ei ole juurikaan karsittu. Sote-uudistuksessakin tuli melkoinen lisäys hallintohäkkyrään eli täysin uusi laaja aluehallinto. Sote-uudistus vähensi kuntien tehtäviä rahallisesti noin puolella. Miksei hallintoa sitten kunnissa karsittu reilusti? Eikö olisi aika miettiä, pitäisikö hallintoakin vastaavasti vähentää?

Vaikka euromääräisesti noin puolet lähti kuntien valtuustojen päätösvallasta pois, niin valtuustojen koko kunnissa on käytännössä säilytetty ennallaan. Samoin kuntien ja kaupunkien hallitukset jatkavat samalla henkilömäärällä. Lautakuntien lukumäärä ovat sote-uudistuksen myötä lähes ennallaan, paitsi osa kunnista on vähentänyt yhden lautakunnan verran toimintojaan.

Varhaisemmat sote-uudistuksen suunnitelmat olisivat yhdistäneet erillisen maakuntahallinnon samaksi aluehallinnon kanssa. Nyt toteutetun sote-uudistuksen jäljiltä jäi siis vielä erillinen maakuntahallinto, jota ei yhdistetty lainkaan uuteen aluehallintoon.

Päätöksentasoja on kaikkiaan monta: EU ja eduskunta valiokuntineen sekä maakunnat hallituksineen ja valtuustoineen. Jokaisessa kunnassa ja kaupungissa on lisäksi hallitus ja valtuusto ja lautakuntia. Uudistuksen myötä mukaan tuli kokonaan uutena kuvioihin aluehallinto, jossa on myös erillinen valtuusto ja hallitus ja useita lautakuntia jokaisella hyvinvointialueella.

Harmillista, ettei ole varsinaisia laskelmia siitä, kuinka paljon luottamuspaikkoja sosiaali- ja terveysuudistus lisäsi.

Talouden pitäisi olla aina ajankohtainen. On siis syytä miettiä, olisiko sote-uudistuksen myötä aiheellista vihdoinkin ottaa mietintään, voisiko hallintoa keventää? Hallinto on kuin juolavenhä, joka tahtoo kasvaa herkästi. Vasta huolellinen kitkeminen vaikuttaa. Mutta itse se ei itseään koskaan kitke, ellei jokin taho puutu siihen. Hallintoa ei hallintoelimet näytä vähentävän, ellei jokin ylempi taho puutu siihen.

Sote-uudistuksessa toteutui se pelätty uhka, eli tekeviä käsiä ei tullut lisää, mutta luottamuspaikkoja kylläkin. Voisiko siis harkita karsittavaksi esimerkiksi valtuustojen kokoa? Byrokratian karsiminen toisi säästöjä.

Minna Reijonen

kansanedustaja (ps.)

Kuopio