Koko kylä kotouttaa

Suomessa väestö ikääntyy ja tarvitsemme lisää työperäistä maahanmuuttoa. Meille muuttavia ei kuitenkaan pidä nähdä vain työvoimana, vaan erilaisista kulttuureista tulevina ihmisinä ja perheinä, jotka haluavat rakentaa elämäänsä tänne. Siksi on varmistettava, että kotoutuminen ja kotouttaminen sujuvat hyvin.

Onnistuneen kotoutumisen merkitystä ei voi liikaa korostaa. Suomeen tulevien on voitava tuntea olonsa tervetulleiksi ja asettua osaksi yhteiskuntaa. Sujuva kotoutuminen on eduksi myös taloudelle ihmisten päästessä ripeästi kiinni työelämään, opintoihin ja ympäröivään yhteisöön.

Nykymuodossaan kotoutumisen toimenpiteet eivät tavoita kaikkia maahanmuuttajia riittävän hyvin.

Esimerkiksi monet maahanmuuttajataustaiset naiset ovat jääneet kotouttamisen ulkopuolelle. Monella heistä on osaamista, joka jää nyt täysin hyödyntämättä. Jos onnistumme naisten kotouttamisessa, ratkeaa moni muukin asia. Naisten osallisuus on tie pysyvään, ylisukupolviseen muutokseen.

Vastuu kotoutumisen onnistumisesta ei ole yksin maahanmuuttajilla itsellään. Esimerkiksi kieltä on vaikea oppia, jos siihen ei saa opetusta.

Maahanmuuttajien kotouttamista tulee tehostaa ja resursoida erityisesti kotoutumispolun alkupäässä. Lisäpanostuksia tarvitaan etenkin kielikoulutukseen ja työvoiman ulkopuolella olevien maahanmuuttajien kotoutumiseen. Tähän pyrimme kotoutumislain uudistuksella, jota eduskunta parhaillaan käsittelee.

Kotoutumispalveluiden lisäksi muiden ihmisten asenteet vaikuttavat kotoutumiseen sitä tukien tai heikentäen. Vähintään yhtä tärkeä rooli on siis niillä yhteisöillä, kunnilla, kylillä ja kaupungeilla, joihin tulijat asettuvat.

Kotouttamiseen osoitetut resurssit menevät herkästi hukkaan, jos suljemme maahantulijat omaan lokeroonsa. Osallisuutta on vaikea kokea, jos joka vaiheessa muistutetaan, että ei kuulu joukkoon. Arkipäivän rasismista pitää päästä eroon. Siihen liittyvät käytänteet, puheet ja eriyttäminen johtavat osattomuuteen ja syrjäytymiseen.

Kotoutuminen on kaksisuuntaista – siihen osallistuvat sekä maahanmuuttajat että vastaanottavan yhteisön asukkaat. Parhaat tulokset saadaan, kun työtä tehdään viranomaisten, kuntien, järjestöjen ja asukkaiden yhteistyönä.

Vierailin taannoin Iisalmessa, jonne moni maahanmuuttaja on palannut huomatessaan, ettei paikalliseen yhteisöön pääsy ole toisella paikkakunnalla ollutkaan yhtä helppoa. Onnistunutta työtä on tehty myös esimerkiksi Kyyjärvellä, jossa kuntalaiset ovat ottaneet maahanmuuttajat osaksi yhteisöään.

Näistä paikkakunnista tulee ottaa oppia.

Maahanmuutolla on oltava oikeudenmukaiset ja inhimilliset pelisäännöt. Suomessa asuu ja on aina asunut ihmisiä erilaisista etnisistä, kulttuurisista ja uskonnollisista taustoista. Meille kaikille kuuluu vapaus olla omanlaisiamme ja elää ilman syrjintää.

Kirjoittaja on kansanedustaja (vihr.) ja sisäministeri.