Työtä tekevien iso veroale toteutuu – enemmän rahaa käteen ja kasvuun

Perussuomalaiset on puhunut vuosia sen puolesta, että työn ja yrittämisen verotusta pitää selvästi laskea, jotta talouteen saadaan lisää dynamiikkaa, joka vuorostaan johtaa isompiin verokertymiin.

Suomessa on finanssikriisin jälkeen käytetty kaikki mahdolliset valtiojohtoiset toimet talouskasvun luomiseen ja sinnikkäästi uskottu yksittäisten hopealuotien, kuten maahanmuuton tai ilmastotoimenpiteiden, tuovan pelastuksen alennustilasta. Nyt on tullut korkea aika tunnustaa, että valtiojohtoinen talousajattelu vie umpikujaan.

Kestävä talouspolitiikka voi rakentua vain markkinatalousmyönteiselle lähestymistavalle samalla huolehtien pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan peruselementtien säilyttämisestä.

Kasvuriihen päätöksillä hallitus pistää täytäntöön perussuomalaisten pitkään tavoitteleman työtä tekevien ison veroalen.

Pieni- ja keskituloisten palkansaajien ansiotuloverotusta lasketaan tällä hallituskaudella yhteensä 1,25 miljardilla eurolla. Lapsiperheet hyötyvät työtulovähennyksen lapsikorotuksesta, sekin kaksinkertaistetaan. Samalla ylimpiä marginaaliveroja lasketaan Ruotsin tasolle. Ruotsissa vastaava uudistus on lisännyt huomattavasti hyväpalkkaisten ammattilaisten työllisyyttä eli dynaamiset vaikutukset ovat olleet selvät.

Suomessa tämä toimi on aiemmin törmännyt vasemmistoon, jolle on ollut tärkeämpää lietsoa luokkasotaa kuin kannustaa suomalaisia huippuasiantuntijoita ottamaan vastaan lisätyötunteja. Perintöveron alarajaa taas nostetaan 30 000 euroon, ja maksuajalta perittävää korkoa lasketaan. Ruoan alviakin lasketaan – vähän, mutta lasketaanpa kuitenkin.

Yhteisöveron lasku 18 prosenttiin antaa yrityksille enemmän liikkumatilaa kasvattaa tuotantoaan ja palkata lisää työvoimaa. Samalla Suomesta tulee kansainvälisesti houkuttelevampi investointikohde, ja madallamme kynnystä ulkomaalaisille yrityksille asettua Suomeen. Erityisesti pienempiä yrittäjiä vastaan hallitus tulee YEL-korjaussarjallaan ja pidentämällä tappioiden vähennysoikeuden 25 vuoteen.

Hallitus on sitoutunut tavoitteeseen taittaa julkisen velkasuhteen kasvu vaalikauden loppuun mennessä. Päätettyjä veronalennuksia ei kateta lisävelalla, vaan muun muassa lisäleikkauksilla kehitysapuun, supistamalla valtionhallintoa ja asettamalla lukukausimaksut toisen asteen opiskelijoille, jotka tulevat EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta, sekä erityisesti haittaveroja kiristämällä.

Tuntuvalla kasvupaketilla haluamme luoda edellytykset yksityissektorivetoiselle kasvulle. Suomalaiset ovat ahkera ja innovatiivinen kansa, ja meillä on kaikki edellytykset ylittää lähivuosiksi annetut pessimistiset talousennusteet. On tärkeää, että kasvumyönteisillä uudistuksilla erityisesti nuoremmille ikäluokille tarjotaan näkymä siitä, että Suomessa on työllä ja yrittämisellä mahdollisuus luoda parempi tulevaisuus itselleen ja lähimmäisilleen.