Essayah: Tuottajaorganisaatioilla on käsissään avaimet parempaan neuvotteluasemaan

Elintarvikeketjun epätasapaino ja alkutuottajan heikko neuvotteluasema on ollut maatalousuutisoinnin kestoaiheita. Tilanne ei voivottelemalla parane, vaan siihen tarvitaan monipuolinen paketti niin sääntelyä, tutkimusta kuin uusia toimintatapoja.

Hallitusohjelman mukaisesti eduskunnassa on jo käsittelyssä elintarvikemarkkina- ja kilpailulain muutokset, joilla parannetaan elintarvikemarkkinavaltuutetun tiedonsaantioikeuksia ja tiukennetaan toimittamisen peruuttamisen ehtoja ja tiettyjen maksujen kieltoa. Lisäksi esityksellä tehostetaan Kilpailu- ja kuluttajaviraston ja elintarvikemarkkinavaltuutetun yhteistyötä.

Lakiuudistuksen kakkososassa puolestaan mennään syvemmälle muutoksissa ensi vuoden aikana valmistuvien selvitysten pohjalta. Yksi niistä on Kilpailu- ja kuluttajaviraston analyysi hinnan jakautumista elintarvikeketjussa ja tutkimus ns. privat label-tuotteiden markkinavaikutuksista.

Hankintalain osalta työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellaan muutoksia, joilla elintarviketurvallisuus ja huoltovarmuus voitaisiin ottaa paremmin huomioon julkisissa elintarvikehankinnoissa mm. koulu- ja sotekeittiöihin. Paikallisten kunta- ja aluepäättäjien kontolla on sitten varmistaa, että hankintastrategioissa näitä asioita painotetaan ja kriteereissä huomioidaan paikallisuus vaikkapa elinkaarikustannuksia painottamalla.

Tutkimuspuolella on menossa monta hanketta, joilla lisätään tietoa ruokaketjun toimivuudesta ja arvonmuodostuksesta. Luonnonvarakeskuksen selvitys tukkukaupan roolista, taloudellisesta merkityksestä elintarvikeketjussa ja mm. tavarantoimittajien sopimusrakenteista ja valikoimiin pääsyyn vaikuttavista tekijöistä valmistuu ensi tammikuussa. Myös kustannusindeksien kehittäminen pitkiin sopimuksiin ja markkinamarginaalien kehittämissuunnitelma ovat työn alla.

Tuottajien omissa käsissä olisi keino, joka on monessa maassa parantanut viljelijän asemaa. Syystä tai toisesta tuottajaorganisaatiot eivät meillä meinaa saada tuulta siipiensä alle, vaikka joukkovoima neuvottelupöydässä varmasti parantaisi vipuvartta paremman hinnan saamiseksi teollisuuden tai kaupan kanssa väännettäessä. Tuottajaorganisaation puitteissa on kilpailulain estämättä mahdollista tehdä monenlaista yhteistyötä mm. keskittämällä tarjontaa, neuvottelemalla jäsenten puolesta hinnoista ja muista toimitusehdoista ja siten vahvistaa jäsentensä asemaa markkinoilla.

EU:stakin on pientä apua tulossa. Viime kevään laajat viljelijämielenosoitukset vaikuttivat siihen, että komissiossakin herättiin tuottajan aseman kohentamiseen. Niinpä se valmistelee ehdotuksia maataloustuotteiden yhteisen markkinajärjestelyasetuksen ja hyvän kauppatavan vastaisista käytännöistä annetun direktiivin muutoksista.

Tuleva maatalouskomissaari Hansen on maatilan kasvatti, joten häneltä on myös lupa odottaa maalaisjärkisiä ja tuottajaa tukevia poliittisia avauksia ja tulevassa CAP:ssa niitä on viimeistään linjattava.