Kansa pitää Suomen suuntaa vääränä – Päättäjien on pystyttävä parempaan

Vain viidesosa suomalaisista pitää Suomen nykyistä suuntaa oikeana. Tällaista viestiä kertoo toissa viikolla julkistettu Elinkeinoelämän valtuuskunnan (Evan) mielipidekysely.

Päähallituspuolueidenkin kannattajien mielipiteet viipottavat alamäkeen. Kokoomuksen kannattajista 49 prosenttia piti suuntaa oikeana, kun vastaava luku syksyllä 2024 oli 65 prosenttia.

Perussuomalaisista 40 prosenttia oli oikean suunnan kannalla, kun syksyllä 2024 luku oli 58 prosenttia.

Varmuuden vuoksi on korostettava sitä, että Eva mittaa kansalaisten vaikutelmia Suomen suunnasta – ei suoraan hallituspolitiikan onnistumista tai epäonnistumista.

Tällaiset kyselyt noudattelevat pitkälti – ei kuitenkaan aivan kokonaan – hallitus-oppositio-rajalinjoja. Kysymys on todellakin yleisistä vaikutelmista, joihin vaikuttavat omien elämäntilanteiden ja Suomen hallituspolitiikan lisäksi ainakin maailmanpolitiikan ja -talouden synkät näkymät.

Maan kulloinenkin hallitus kantaa vastuun Suomen suunnasta silloinkin, kun se ei voi siihen ollenkaan vaikuttaa. Niin se on aina ollut, ja niin se on vastakin. Se on hyvä myös tulevien vallanpitäjien muistaa.

Mauno Koivisto kirjoitti vuonna 1978 ”Väärää politiikkaa”-kirjan. Sen pääsanoma oli se, että politiikka on aina väärää riippuen tarkastelukulmasta. Vasta pitkähkön ajan päästä voi sanoa melkoisella varmuudella, miten väärää politiikka on ollut. Sitä kutsutaan myös jälkiviisaudeksi.

Evan tämänkertaiset tutkimustulokset enteilevät hallituspuolueille kovia aikoja ja oppositiolle herkullisia iskun paikkoja.

Syksyn 2025 politiikasta voi tulla raivokas ottaen huomioon myös puolueiden suosiota mittaavat gallupit. Hallituspohjan vaihtuminen 2027 vaalien jälkeen vaikuttaa todennäköiseltä. Monien nykyisten kansanedustajien tuolit huojuvat.

Maailmanpolitiikka asettelee Suomen asioiden hoidolle ankarat ehtonsa niin turvallisuuden kuin taloudenkin osalta. Naton viimeviikkoinen huippukokous osoitti, mistä päin tuuli puhaltaa maailmalla.

Euroopassa soditaan. Lähi-Itä pysyy kuumana. Tullit heiluttelevat. Suomi velkaantuu eikä työttömyyskään helpotu. Köyhien toimeentulo-ongelmat lisääntyvät. Alueelliset ongelmat (Itä-Suomi) kärjistyvät. Terveyspalvelut yskivät. Sotessa tapahtuu lähivuosina isoja muutoksia. Sodan uhkaan varautuminen maksaa paljon muutakin kuin kasvavan kasan euroja.

Suhtautuupa Orpon-Purran hallituksen nykymeininkiin miten tahansa, Evan tutkimustuloksista ei kannata iloita.

Opposition innokkaimmankin kannattajan kannattaisi toivoa hiljakseen hallituksen onnistuvan kääntämään Suomen suuntaa. Vaalivoittajien ilo huhtikuussa 2027 on yhden illan mittainen.

Suomenkaan tilanne ei ole niin huono eikä niin hyvä kuin itse nyt ajattelemme. Mutta mahdollisuuksia suunnan kääntämiseen on. Nyt kannattaisi rakentaa siltoja niiden polttamisen sijasta.