”Pyydä ja päästä” -kalastus sopii huonosti Suomeen

Kesän kynnyksellä on syytä kiinnittää huomiota asenteisiin kalastusta kohtaan. Euroopassa on paljon ihmisiä, vähän vettä ja kalaa. Suomessa on paljon vesiä, paljon kalaa, mutta vähän kalastajia.

Meillä kalastusta tulisi lisätä. Kotimaista kalaa, lähiruokaa pitäisi käyttää paljon enemmän. Suomessa ”pyydä ja päästä” -kalastus on vain harvoin mielekästä, vaikka se muualla voi olla ainoa tapa kalastukseen.  

”Pyydä ja päästä” -kannattaja sanoo, että iso hauki tulee päästää takaisin veteen. Hauki syö myös lajikavereita ja jälkeläisiään, kunnes jäljellä on yksi iso hauki. 

Iso hauki syö paljon ja kasvaa heikosti. Kun kymmenen kilon hauki otetaan ylös, tilalle saadaan 5–10 parhaan kasvun kalaa.  Ne kilpailevat ruuasta – on pakko syödä monipuolisesti kaikkea kalaa, ei vain tiettyä ravintokohdetta. 

Hauen iskukoukkua ja ”pyydä ja päästä” -kalastusta voi verrata keskenään, ne tuottavat tuskaa kalalle. Kalastuksilla on kuitenkin iso ero.

”Pyydä ja päästä” -kalastaja saa itselle mielihyvää, kalastuksella on usein tuhansien kilometrien hiilijalanjälki. Hauen iskukoukku tuo lähi­ruokaa, hiilijalanjälkeä ei edes ole. 

Muu ruokatuotanto tuo ravinteita veteen, kalastettu hauki vie pois ravinteita. Hauki on erinomaista lähiruokaa, kylmäsavuhauki huipputuote.

”Pyydä ja päästä” -kalastajaa ihannoidaan, kun hän omaksi huviksi koukuttaa ja päästää, kiusaa joella jopa kymmeniä lohikaloja päivässä. Uroteko on kuvien kera some-maailmaa.

Samaan aikaan kotimaista kalaa saadaan ja syödään entistä vähemmän, verkkokalastusta pidetään vääränä kalastusmuotona. Verkkokalan hiilijalanjälki on kuitenkin häviävän pieni, kala on eettistä lähiruokaa.

Ottaen huomioon Suomen kalavedet ja hyödyntämättömät kalavarat, asenteet kalastukseen ja kalaan ovat vinksahtaneet.  

”Pyydä ja päästä” -kalastus voi tuoda matkailumahdollisuuksia. Mutta meillä se ei sovi perustaksi kala-ajattelulle eikä moneen vesistöön.

”Pyydä ja päästä” voi olla matkailussa yksittäinen erityiskohde. Meillä kalastus tulee ymmärtää järkeväksi ja eettiseksi runsaiden kala­varojemme hyödyntämiseksi lähiruokana.

Kalaa voisi hyödyntää ja viedä ulkomaillekin, mutta tämä vaatii tehokasta, monipuolista kalastusta. Valitettavasti nykyiset asenteet eivät ole järkevälle kalastukselle ja kalavarojen hyödyntämiselle suosiollisia. Kotimaista luonnon­kalaa, parasta lähiruokaa on yhä harvemmin saatavilla.