Professori Lähteen synkissä talouslaskelmissa virheelliset perusteet: On vaikea keksiä toista toimialaa, joka kattaisi toimintakulunsa näin runsaskätisesti

Professori Erkki Lähde purki tuskaansa metsien tulevaisuudesta (MT 18.7.) ennustaen ”metsätalouden tulevan kokonaisuudessaan tappiolliseksi” massiivisten avohakkuiden seurauksena. Kannattamattomuuden perusteluna olivat viittaukset laskelmiin, joiden mukaan tämän päivän istuttaminen aiheuttaa korkolaskua käyttäen 85 000 euron hehtaarikustannukset seuraavaan päätehakkuuseen mennessä.

Metsätalouden kannattavuuden paras pitkän ajan mittari ei ole korko, vaan tilan vuositulos eli vuotuisten tulojen ja menojen erotus. Tämä katetuotoksi kutsuttu kannattavuus on ollut iät ajat noin 85 prosenttia, eikä se ole osoittanut alenemisen merkkejä.

On vaikea keksiä toista toimialaa, joka kattaisi toimintakulunsa näin runsaskätisesti.

Lähde arveli heikkolaatuisiksi kehittyvien istutuspuiden joutuvan ennen pitkää kokonaisuudessaan pilkkahinnalla sellukattilaan.

Vuosikymmenten takaiset laatuongelmat aiheutuivat männyn istuttamisesta liian rehevälle kasvupaikalle, istutusvirheistä ja taimikoiden harvuudesta. Vuosikymmenien jalostustyön ansiosta tämän päivän viljelytaimet ovat perinnölliseltä laadultaan ja kasvultaan ylivoimaisia ”maatiaisserkkuihinsa” verrattuina.

Nykyisin ylivoimaisesti suurimmat laatutappiot metsissä aiheuttaa tyvilaho, joka on avohakkuun vaihtoehdoksi esitetyn jatkuvan kasvatuksen suurin riskitekijä.

Lähteen esittämää avohakkuiden massiivisuutta ei tue uudistusalojen keskikoko, joka on noin kaksi hehtaaria. Avohakkuiden vuotuinen kokonaismäärä on ollut iät ajat runsaat puoli prosenttia metsäpinta-alasta.

Harvennushakkuita tehdään nykyisin nelinverroin uudistushakkuita enemmän.

Suomen metsien kasvu on 1970-luvulta kaksinkertaistunut ja puuston määrä lisääntynyt lähes saman verran, vaikka metsistä on hakattu puuta enemmän kuin siellä tällä hetkellä seisoo. Aktiiviset hakkuut ja metsien hoito takaavat tulevaisuudessakin Suomen taloudellisen ja henkisen hyvinvoinnin, sekä maksimaalisen hiilen sidonnan.

Kari Mielikäinen

Professori, eläkkeellä

Hirvensalmi

Lue myös:

Avohakkuu on kuin varastaisi luonnon "taskusta"