Vastuullinen varainkäyttö on poliittinen kysymys – virheet eivät saa muuttua hyväksytyiksi normeiksi

EU:n varoista 3,6 prosenttia käytettiin sääntöjen vastaisesti. Tämä unionin tarkastajien edellisviikolla ilmoittama luku on kontekstissaan huomattava, olihan tarkasteltu EU-budjetti lähes 170 miljardin euron suuruinen.

Budjetin virhetason lisäksi tarkastajat kertoivat lukuisista muista unionin varainkäyttöön liittyvistä haasteista. Kritiikkiä sai muun muassa pandemia-ajan elpymisväline, jonka menoista löydettiin jälleen väärinkäytöksiä ja puutteita.

Myös kasvava velkataakka huolestuttaa varainvalvojia. Kaiken kaikkiaan välittyy tarkastajien antamista lausunnoista synkkä kuva siitä, miten yhteisiä rahojamme käytettiin tarkastusvuonna 2024.

Valitettavasti tilanteessa ei ole kuitenkaan mitään uutta. Tarkastajien antamat virhearviot ovat olleet pahasti koholla vuodesta 2017 alkaen, jolloin ”vain” 2,4 prosenttia veronmaksajien euroista käytettiin unionin sääntöjen vastaisesti. Yhteinen tavoitetaso varainkäytön virheille on 2 prosenttia.

Pitkittynyt ongelma herättää huolen ratkaisun mahdottomuudesta. Varainkäytön virheiden ei voida antaa muuttua hyväksytyiksi normeiksi unionimme rahankäytössä. Onhan ratkaisujakin ongelmiin ehdotettu vuosien varrella niin EU:n tarkastajien, akateemisen maailman kuin jäsenvaltioidenkin suunnalta.

Ponnisteluista huolimatta tuntuu haasteiden ydin olevankin komission tahtotilassa. Tarkastajien kriittisten havaintojen kuulematta jättäminen on loppujen lopuksi tietoinen päätös olla sitoutumatta muutokseen.

Vastuullinen varainkäyttö muodostuisi loppupeleissä varsin yksinkertaisista ainesosista.

Ensinnäkin olisi tärkeää huolehtia läpinäkyvyydestä ja varmistaa se, että varainkäytön säännöt ovat selkeät ja yksiselitteiset.

Lisäksi on tärkeää oppia virheistä. Uusia porsaanreikiä syntyy aina, mutta oleellista olisikin pystyä kitkemään ne mahdollisimman tehokkaasti. Tässä asiassa unionin tarkastajien analyysit ovat avainasemassa.

Ilmaista rahaa ei nimittäin ole tarjolla. Tarkastajat arvioivat EU:n bruttovelan voivan nousta jopa 900 miljardiin euroon vuoteen 2027 mennessä. Summa on merkittävä ja tuo mukanaan suuret, jopa yli 70 miljardin euron korkomenot.

Velkataakkamme siis kasvaa eikä kansainvälinen kilpailukaan anna armoa. Me eurooppalaiset elämme nyt maailmassa, jossa jokainen euro on saatava tehokkaaseen hyötykäyttöön.

Varainkäyttö olisi laitettava oikeille raiteille, jotta pystyisimme aidosti kehittämään kilpailukykyämme ja turvaamaan paikkaamme muuttuvassa maailmassa.

Uutta rahoituskehystä vuosille 2028–2034 neuvotellessa onkin komissiolla luvassaan todellinen näytön paikka. Komissio on esittänyt elpymisvälineen rahoitusmallia koko budjetille, joten sen edessä on tärkeä päätös jäljitettävyydestä ja kontrollista.

Annammeko jäsenvaltioille avoimen valtakirjan vai säilytämmekö unionin tarkastajille riittävät mahdollisuudet valvoa EU-varojen käyttöä.