Onko tutkimustieto lannoitelain pohjana?

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta antoi mietintönsä (9.6.) hallituksen esitykseen lannoitelaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi (HE 32/2022 vp). Mietinnössä ja esityksessä painotetaan uusinta tutkimustietoa lannoitteiden käytön ohjauksen ja toteutuksen perustana.

Vaikuttaa kuitenkin, ettei valiokunta tutkimustietoa kaikissa näkemyksissään käytä.

Mietintö ja valiokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari (MT 20.6.) esittävät kaikkien kierrätyslannoitevalmisteiden fosforin käyttökelpoisuudeksi 60 prosenttia. Se on vastoin tutkimustietoa, sillä käyttökelpoisuus kasveille vaihtelee.

Tutkimusten ja hallituksen esityksen mukaan lannan ja useimpien siitä prosessoitujen valmisteiden kokonaisfosforin käyttökelpoisuus on 100 prosentti, lihaluujauhon, jätevesilietteen sekä saostus- ja umpikaivolietteen 60 ja tuhkan sekä biohiilen 40 prosenttia.

Tasapäistäminen 60 prosenttiin ei kannusta prosessoimaan raaka-aineita monipuolisiksi lannoitevalmisteiksi ja jakamaan ravinteet tarpeen mukaan eri alueille.

Tasapäistäminen mahdollistaa ylilannoituksen niillä valmisteilla, joilla fosfori on kokonaisuudessaan käyttökelpoista. Tämä ei lisää ravinteiden kierrätystä, vähennä vesistövaikutuksia, saati paranna ravinneomavaraisuutta. Päinvastoin: se olisi merkittävä askel taaksepäin ravinteiden käytön täsmentämisessä, joka on koko ruokaketjun yhteinen päämäärä.

Suomen fosforilannoituksen rajat eivät muutu tiukemmiksi kuin missään muualla, kuten Kalmari väittää. Eri maiden rajoja ei ylipäätään kannata suoraan vertailla, sillä olosuhteet, satotasot ja viljavuus vaihtelevat.

Uusi asetus selkeyttää lannoitusrajoja koskemaan kaikkia, ja se mahdollistaa edelleen suuremman lannoituksen alhaisilla viljavuusluvuilla ja vähäisemmän korkeilla. Tuoreimpien viljavuuslukujen käyttö on mahdollista sekä tilojen omilla näytteillä että valtakunnallisesti Luonnonvarakeskuksen työnä.

Lannoitelain muutos on tarvittu ja toimintaa selkeyttävä askel kohti kestävämpää, ravinteita tehokkaasti hyödyntävää ja hävikit minimoivaa ruokajärjestelmää. Se on kaikkien toimijoiden etu.

Sari Luostarinen

Tapio Salo

Kirsi Järvenranta

Perttu Virkajärvi

Luonnonvarakeskus