• Suomi tarvitsee vahvan, itsenäisen aluehallinnon

    Mielipide
    30.4.202102:00
    Kolumni
    MT toimitus

    Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen on todennut, ettei Suomessa ole ollut itsenäistä, valtiosta ja kunnista riippumatonta, suorilla vaaleilla valittua, kansanvaltaiseen päätöksentekoon perustuvaa aluehallintoa (MT 5.2.).

    Mäkinen sanoo, että sote-uudistuksessa hyvinvointialueille halutaan antaa vastuu sote-palveluiden järjestämisestä nykyistä leveämmille hartioille ja että tästä olisi hyvä jatkaa laajentamalla kansanvaltaista aluehallintoa.

    Sisäasiainministeriön aiempi kuntaosaston ylijohtaja Juhani Nummela ja Tampereen yliopiston kunnallisoikeuden professori emeritus Aimo Ryynänen kommentoivat Kuntalehdessä (KL 10/20) sote-lakiehdotusta sanomalla maakuntauudistuksen olevan keskushallinnon niskalenkki paikallisuudesta. Ryynänen totesi, ”että nyt ehdotettu hallintoyksikkö ei täytä maakunnan kriteerejä: siltä puutuu niin taloudellinen, oikeudellinen kuin poliittinen itsenäisyys – ennen muuta itsehallinnon edellyttämä riittävä vapaus”.

    Euroopan neuvoston kongressin suurin huolen aihe on jäsenmaiden maakuntien itsehallinnon kehittyminen, jota se pitää välttämättömänä vastavoimana globalisaatiolle. Kongressin suosituksen 240 mukaan aluehallinnon tehtävänä on edistää alueellista kulttuuria sekä puolustaa ja vahvistaa alueen kulttuuriperintöä, mukaan lukien alueelliset kielet. Alueviranomaisten toimivallan on oltava täysi ja yksinoikeudellinen.

    Maakuntajohtaja Mäkisen avaus on merkittävä, kun maakuntaliitot on nähty uudistusten jarruina. Tosin Lapin liitto esitti 2015 kokeilumaakunnaksi ryhtymistä. Sen mukaan kansanvaltainen alue-hallinto vastaa kehittämisestä ja valtion alueviranomainen valvonnasta, ohjauksesta ja luvituksesta. Vallitsevassa tilanteessa maakunnat hoitavat kehittämisen, mutta päätösvalta ja rahat ovat valtiolla.

    Valtaa ja rahaa tulisi antaa asukkaiden päätettäväksi; he tietävät, miten elinvoimaa, kehitystä ja hyvinvointia edistetään. Näillä perusteilla professori Heikki Kirkinen ja maaherra Esa Timonen esittivät itsehallintoa Pohjois-Karjalaan 1970. Syitä asian viivästymiseen selvitetään myös viranomaistoimin.

    Henri Aitakari

    Laitila

    Artikkelin aiheet
    aluehallinto
    maakuntauudistus
    itsehallinto
    sote-uudistus
    Lapin liitto
  • Ota kantaa aiheisiimme

    Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.

    Lähetä mielipidekirjoitus
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Politiikka | Lukijalta: Nykyhallituksen lupaukset testataan polttoainekriisissä

    • 2

      Lihantuotanto | Lukijalta: Nautojen kunnianpalautus alkamassa – Jääkö käänne Suomessa vain puheiden tasolle?

    • 3

      Politiikka | Lukijalta: Asuinpaikka ei saa ratkaista oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluihin

    • 4

      Siivekkäiden sanomaa

    • 5

      Maanviljelysneuvos Westermarck oli edelläkävijä

    • 6

      Talous | Asiantuntijalta: Hitaasti muuttuva tuotanto kohtaa nopeasti muuttuvat markkinat

    • 7

      Yhteiskunta | Asiantuntijalta: Noitavainoilla ja natsi-Saksan juutalaisvainoilla merkittäviä eroja