...tai asuntovaunulla omalle pihalle

Lampuri Sini Hakomäki hangoittelee vastaan, jos kotoa pitäisi lähteä jonnekin. Lähteminen tuntuu vaikealta ja vastenmieliseltäkin. Pakkaaminen ja asioiden järjestely poissaoloa varten stressaavat.

”Kotona vaan on niin leppoisaa”, hän summaa.

Hakomäen maalaistalo tyhjenee muista ihmisistä aamuisin. Lapset lähtevät kouluun ja mies yritykseensä. Kun tupa tyhjenee, lähtee emäntä askareilleen.

”Ruokin lampaat, possun, kanat, ankat ja puput. Vien hevoset heinilleen aitaukseen. Päivän aikana riittää kaikenlaista puuhastelua. Ellei riitä, ahdistun ehkä siivoamaan sisällä ja laittamaan ruokaa”, hän virnistää.

Osa Hakomäen eläimistä on lemmikkejä, mutta hän saa elantonsa luomulampaista, joita on jo satapäinen lauma. Ne teurastetaan naapuripitäjän kotiteurastamossa. Hakomäki markkinoi ja myy lihat ja taljat ja kehrää villoista lankaa.

Silloin tällöin Hakomäki tekee lomituksia muilla maatiloilla, mutta pääasiassa tili kerätään kotipiiristä. Hän sanoo, että ei useinkaan lähde ”osuuskauppaa kauemmaksi”.

Sitovinta on keväisin. ”Kun uuhet karitsoivat, en mene edes kauppaan. Käyn lampolassa kahden tunnin välein ympäri vuorokauden. Silloin nukun sohvalla, etten herättäisi koko perhettä. Ja osaan onneksi torkahtaa vaikka lapioon nojaten.”

Hakomäki saa lampurina normaalit lomat, muttei lomittajan tullessakaan malta lähteä kotona. Lomituspalvelu mahdollistaa kaikkien muiden kotipuuhien tekemisen, mutta lomareissulle eläintenpitäjä ei lähde.

”Tosin viime kesänä olin asuntovaunulomalla. Ostin asuntovaunun, joka parkkeerattiin tuonne tallin eteen. Nukuin siellä tyttöjen kanssa muutaman yön. Päivitin Facebookiin, että nyt ollaan mökillä, ja kaverit kommentoivat, että onpa hyvä, että pääset sinäkin joskus pois kotoa”, hän nauraa.

Sini Hakomäen Tuomo-puoliso haluaisi joskus lähteä vähän kauemmas, mutta vain harvoin saa vaimonsa innostumaan ajatuksesta. Tuomo Hakomäki käy sitten joskus Siirin, 7, ja Venlan, 9, kanssa vaikka kylpyläreissulla.