Ei lisätä liikenteen päästöjä

Valio ja St1 alkavat tuottaa liikennepolttoainetta lehmän lannasta (MT 17.6.). Tavoite on vähentää liikenteen päästöjä ja parantaa Suomen polttoaineomavaraisuutta. Tätä varten rakennettaisiin 2–3 isoa biokaasulaitosta, joihin lanta tuotaisiin lähialueen maatiloilta. Pienempiä laitoksia rakennettaisiin vähintään 6 000 lantatonnin tiloille.

Yli 4 000 maitotilaa toimittaa maitoa Valiolle. Niille kertyy vuosittain noin viisi miljoonaa tonnia lehmän lantaa. Lannasta saataisiin niin paljon biokaasua, että sillä voidaan korvata 50 miljoonaa litraa bensiiniä. Hanke kuulostaa siis hyvin ilmastoystävälliseltä.

Lietelannan energiatiheys on vähäinen. Pitää kuljettaa sata säiliöautollista lietelantaa maitotiloilta biokaasulaitokselle, jotta saadaan sama määrä energiaa, joka sisältyy yhteen säiliöautolliseen bensiiniä. Näiden sadan lietelantakuorman käsittelyn jälkeen biokaasulaitokselle jää lähes sata kuormaa mädätysjäännöstä, joka pitää sijoittaa jonnekin. Se on erittäin hyvää lannoitetta, ja siksi sen luonteva loppusijoituspaikka on maatiloilla, joille se täytyy kuljettaa takaisin laitokselta.

On vaikea uskoa, että tällainen kuljetuksia lisäävä toiminta vähentäisi liikenteen päästöjä tai olisi yleensäkään kannattavaa.

Lannan kuljetus aiheuttaa päästöjen lisäksi kustannuksia, jotka pitää kattaa noin 50 miljoonan euron polttoainemyynnillä. Kuljetusmatkojen pituudesta riippuu, jääkö katetta ja kuinka paljon.

Biokaasulaitokset ovat yleensä taloudellisesti kannattavia vain, koska ne veloittavat jokaiselta vastaanotetulta lantatonnilta porttimaksuna noin 50 euroa. Viisi miljoonaa lantatonnia toisi Valiolle ja St1:lle 250 miljoonan euron vuotuiset lisätulot.

Kenen pussista tämä raha otetaan? Entä kuljetusten aiheuttama kustannus? Millä hinnalla viljelijä saa ostaa mädätysjäännöksestä valmistetun lannoitteen?

Ennen lähtöä mukaan hankkeeseen viljelijän on saatava varmuus siitä saatavan hyödyn jakaantumisesta oikeudenmukaisesti kaikille osapuolille.