Luonnonsuojelu on myös ihmisen suojelua

Viime aikoina on ollut vastakkainasettelua luonnonsuojelun ja eräiden intressiryhmien edustajien välillä, kuten tässä muuttohaukkatapauksessa. On tarkoitushakuisesti väitetty, että luonnonsuojelijat eivät ottaisi ihmistä huomioon.

Väite on väärä, koska luonnonsuojelu on samalla myös ihmisen suojelua. Jos ekologinen tasapaino järkkyy, myös ihminen joutuu kärsimään.

Luonnon monimuotoisuus on ihmiselle elinehto. Helpoimpana esimerkkinä tästä ovat monet pölyttäjät, joita ilman monet ihmisen viljelyskasvit eivät tuottaisi mitään.

Joskus ekologiset kytkennät voivat olla sellaisia, että niitä ei tule edes ajatelleeksi. Esimerkiksi jos ei olisi pajuja, eivät kimalaiset saisi aikaisin keväällä mettä ja kuolisivat, eivätkä mustikka ja puutarhamarjat pölyttyisi.

Ei sovi myöskään unohtaa, että ilman luontokappaleita ei olisi ihmistäkään, koska ilmakehän happikin on luontokappaleiden ansiota. Ekosysteemejä ei siis pidä järkyttää joidenkin ihmisten lyhytnäköisen, ahneen ja suoraviivaisen ajattelun takia.

Jos kaikki muut kuin ihmisen taloudelle välittömästi tärkeät eliöt hävitettäisiin ja jokainen neliömetri valjastettaisiin rahan tuottamiseen, kuten jotkut tuntuvat toivovan, mitä tästä seuraisi?

Kaupungissa olisi rakennettu kaikki paikat taloiksi. Maaseudulla ei olisi missään oikeaa luontoa ja suotkin olisivat turvetuotannossa, järvet humuksesta ruskeita ja kaivokset pilaisivat vesistöt.

Pedot olisi todennäköisesti tapettu, jolloin kasvinsyöjät lisääntyisivät holtittomasti.

Tuholaisia torjuttaisiin aina vain voimakkaammilla myrkyillä, kunnes tuholaiskannat olisivat kehittyneet sietämään myrkkyjä. Myrkyt tuhoaisivat ihmisten terveyden. Metsissä tuholaiskannat runsastuisivat, kun ne vähäisetkin luonnonmetsät olisi tuhottu ja muutettu yhtä puulajia kasvaviksi talousmetsiksi.

Pitää muistaa, että esimerkiksi kalojen ja riistaeläinten suojelu on myös kalastus- ja metsästyselinkeinojen suojelua pitkällä tähtäimellä.

Ihmisen on opittava elämään luonnon ehdoilla, eikä päinvastoin.