Eläimet muuttuneet, eläinten lääkintä ei

Olen taistellut virusta vastaan navetassani jo yli kuukauden. Aika laihoin tuloksin kylläkin.

On pistetty kipulääkkeitä ja hoidettu antibiootein. On hypitty tasajalkaa ja hakattu päätä seinään taistellessa byrokratiaa vastaan, jossa ei tunnu olevan minkäänlaista tolkkua.

Ennen kaikkea kukaan muu ei halua ottaa mitään vastuuta eläimistä kuin maanviljelijä. Ja kun hän ottaa sen vastuun, hän rikkoo jotain lakia tai EU-pykälää, kuten laiduntamis-, tartuntatauti- tai eläinsuojelulakia. Ja kaikki tämä tapahtuu eläinten hyvinvointiin vedoten viranomaisten puolelta.

Olenkin mietiskellyt, mistä nykyajan virukset ja bakteerit ovat saaneet näin paljon voimaa, että mikään lääke ei tunnu auttavan. Vielä 1980–90-luvulla eläimet olivat pienikokoisia ja lypsivät huomattavasti vähemmän kuin nyt, mutta niitä hoidettiin samalla antibioottimäärällä kuin nykyään: Eli 40 millilitraa lihakseen painoi eläin 500 tai 900 kiloa.

Sama koskee poikimahalvauksia. Maalaisjärki kun ei ymmärrä, miten yksi pullo kalsiumia voi vaikuttaa samanlailla 500-kiloiseen tai 900-kiloiseen lehmään. Mutta tarvitseeko maanviljelijän kaikkia ymmärtääkään?

Mielestäni tästä syystä bakteerit ja virukset voimistuvat, kun eläimiä alilääkitään. Tiedän kyllä, että viruksille eivät antibiootit vaikuta – ainoastaan kipulääkkeillä voidaan helpottaa eläimen oloa.

Nyt kun eläinlääkintälakia ollaan muuttamassa, toivoisin että valmistelijat ottaisivat tämän asian huomioon. Toivoisin myös, että kun koulutetaan nuoria eläinlääkäreitä, heitä ei peloteltaisi koulussa pykälillä niin, että he eivät uskalla jättää enää (suunkautta annettavia) kipulääkkeitä varalle taloon, kun pelkäävät ylempiä virkamiehiä. Ennen kaikkea toivoisin maalaisjärkeä tähän touhuun.