Vuonna 2018 ruokastrategiassa pitää keskittyä isoihin asioihin. Ne ovat maatalouden kannattavuuden parantaminen ja ilmastonmuutokseen varautuminen.
Ilmastonmuutos näkyy jo pirtin ikkunasta ja etenee todennäköisesti ennustettua nopeammin. Ruuan halpuuttaminen nykyisellä tavalla taas ei ole kenenkään etu. Asiat liittyvät toisiinsa. Ilman kannattavuutta ei alalle hakeudu riittävästi nuoria viljelijöitä Suomessa eikä Euroopassakaan.
Ministeri Jari Leppä on strategiassa aivan oikein nostanut kannattavuuden kärkeen. Nyt tammikuussa tulevat linjaukset reilummasta kaupasta ja elintarvikelaista sekä ruokavaltuutetusta keskusteluun. Komissaari Hoganilta odotetaan samansuuntaisia linjauksia EU-tasolla.
Suomen puheenjohtajakaudella 1919 voidaan vaikuttaa EU:n maatalouspolitiikan linjauksiin uudella kaudella. Unionin uuden rahoituskauden maatalouspolitiikkaa kuitenkin jo linjataan 2018. Neljä isoa asiaa pitää huomioida.
Brexitin jälkeen EU:n budjetti ja maatalouspolitiikan rahoitus kasvavissa budjetin yleisissä tarpeissa eivät onnistu sitomalla budjetin koko tiukasti yhteen prosenttiin bkt:stä. Joustavuutta tarvitaan.
Ajatukset kansallisen liikkumavaran lisääntymisestä maatalouspolitiikassa ovat tärkeitä ja niiden tulee kulkea rinnan velvollisuudesta vastata kansallisesta huoltovarmuudesta
Maatalouspolitiikan yksinkertaistaminen ja byrokratian vähentäminen ovat mahdollisia. Suomessa on edetty, EU:ssa ei niinkään. Suomen yhdessä viiden muun maan kanssa tekemät 66 byrokratian purkuehdotusta ovat hyvänä pohjana tarpeettoman byrokratian vähentämisessä.
Ilmastonmuutoksen etenemiseen ja sen aiheuttamiin muutoksiin varautuminen on otettava EU:n ruokastrategia keskeiseksi ja johtavaksikin periaatteeksi jo nyt. Oma ruoka on Suomelle ja EU:lle viisautta.
Tässä meillä eduskunnassakin riittää työtä 2018.
Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.