Päiväkotiruokailu ja ruoan laatu mietityttivät vanhempia (HS 9.3.2015). Lapset suhtautuvat suoraviivaisemmin. Maha täynnä jaksaa leikkiä – ja oppia uutta.
Ruokailu on myös koulussa tärkeä kasvatustilanne. Ruokakasvatus on silti muutakin.
Vuodenvaihteessa julkaistiin uudet esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet.
Ruokakasvatus on kirjattu niihin huomattavasti aiempaa suurempana kokonaisuutena.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kun koulut alkavat elokuussa 2016 siirtyä uusiin opetussuunnitelmiin, ruokakasvatuksen pitäisi näkyä sekä oppitunneilla että koulun toimintakulttuurissa. Ruokaa voidaan tarkastella ainakin terveydellisestä, taloudellisesta, ekologisesta, eettisestä, kulttuurisesta ja sosiaalisesta näkökulmasta.
Matematiikan tunnilla voidaan laskea ruuan reittiä ja historian tunnilla perehtyä menneiden vuosisatojen arkeen.
Koulussa voidaan vaikkapa sadonkorjuuaiheisen teemaviikon puitteissa pohtia yrittäjyyttä, ilmastoa ja ruokahävikkiä. Teemaviikon huipentaa yhteinen juhla-ateria.
Paikallinen opetussuunnitelmatyö on käynnissä. On tämän työn tekijöiden vastuulla määritellä, miten ruokakasvatus opetussuunnitelmiin kirjataan. Prosessin toimijat ratkaisevat, mitä lähitulevaisuuden koululaiset ruoasta ja ruoan kautta oppivat. Tässä on rehtoreille, opettajille, huoltajille ja muille paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön osallistuville – myös oppilaille – mainio paikka osoittaa arvostusta ruoan monille merkityksille.
Ruokakasvatus on kaikkien asia.
Marjaana Manninen
opetusneuvos
Kotitalous, kuluttajakasvatus,
kestävä kehitys ja kouluruokailu
Opetushallitus
Anna-Leena Miettinen
yksikön päällikkö
Ruokaosasto
Maa- ja metsätalousministeriö
Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.