Mercosur tarjoaa uhkien lisäksi mahdollisuuksia Suomen ruoka-alalle
Sopimuksen myötä naudan- ja siipikarjanlihan vientimahdollisuudet Mercosur-maista EU:hun paranisivat. Sen vaikutukset Suomeen olisivat hyvin vähäiset, mutta sopimuksen myötä tapahtuva tullien alennus luo edellytyksiä suomalaisen ruokaviennin kasvattamiselle Mercosur-maihin.
Jyrki Niemen ja Ellen Huan-Niemen arvioin mukaan Mercosur-keskustelussa olisi syytä laittaa hieman jäitä hattuun, koska sopimus luo mahdollisuuksia myös ruokaviennin kasvattamiselle. Kuva: Timo FilpusEuroopan maataloustuottajien edunvalvojat ovat tyrmänneet komission ja Mercosur-maiden (Brasilia, Argentiina, Paraguay ja Uruguay) joulukuussa 2024 tekemän kauppasopimuksen täysin epätasapainoiseksi. Suomessakin on ehditty esittää protestina jopa sontakuorman kippaamista valtioneuvoston portaille (MT 30.12.2024). Ehkä olisi syytä laittaa hieman jäitä hattuun.
Tuontikiintiöiden nostaminen tuskin horjuttaa eurooppalaista naudanlihan tuotantoa. Mercosurin mahdollisuus tuoda EU:hun 99 000 tonnia naudanlihaa alennetulla tullilla edustaa vain noin 1,6 prosenttia EU:n kokonaiskulutuksesta, ja tuontikiintiöt otetaan vaiheittain käyttöön, viiden vuoden siirtymäajalla.
Neljä Mercosur-maata ovat tuoneet naudanlihatuotteita EU:hun vuosittain noin 200 000 tonnia eli huomattavasti enemmän kuin tuontikiintiö. Osa nykyisestä tuonnista siirtyneekin sovitun kiintiön alla tapahtuvaksi sen sijaan, että se loisi uutta tuontia.
Siipikarjanlihassa vuosittaiseksi tullittomaksi tuontikiintiöksi on sovittu 180 000 tonnia, mikä vastaa 1,4 prosenttia EU:n kokonaiskulutuksesta. Kiintiö otetaan asteittain käyttöön viiden vuoden kuluessa.
Sopimuksen myötä naudan- ja siipikarjanlihan vientimahdollisuudet Mercosur-maista EU:hun paranisivat, mutta vaikutukset Suomeen olisivat hyvin vähäiset. Vuonna 2023 Mercosurista tuotiin Suomeen naudanlihaa alle 300 tonnia ja siipikarjanlihaa noin 140 tonnia.
Myöskään tulliton sokerin tuontikiintiö ei uhkaa suomalaista tuotantoa, vaan parantaa Brasilian asemaa suhteessa kilpaileviin tuojiin.
Mercosurista tuotiin Suomeen vuonna 2023 maataloustuotteita ja elintarvikkeita yhteensä 188 miljoonan euron edestä, josta kahvin osuus oli lähes puolet. Ruokaviennin arvo Suomesta Mercosur-maihin oli puolestaan vain kaksi miljoonaa euroa, josta maitotuotteiden osuus oli yli 80 prosenttia.
Suomen ruoka-alalle kauppasopimus tarjoaakin uhkien lisäksi mahdollisuuksia. Sopimuksen myötä tapahtuva tullien alennus luo edellytyksiä suomalaisen ruokaviennin kasvattamiselle Mercosur-maihin.
Jyrki Niemi
tutkimusprofessori
Ellen Huan-Niemi
erikoistutkija
Luonnonvarakeskus (Luke)
Artikkelin aiheetOta kantaa aiheisiimme
Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.
- Osaston luetuimmat
