• Hanhiasioihin on saatava oikeus ja kohtuus

    Nyt pitää ministerien ja ministeriöiden ottaa viimein vastuu asiassa ja siirtää päätöksenteko hanhiasioissa Pohjois-Karjalan ely-keskukselle, jolla on huomattavasti parempi kuva ongelman laajuudesta ja ratkaisumahdollisuuksista.
    Mielipide|Maatalouspolitiikka
    20.5.202215:17
    Lukijalta
    Jari Rouvinen

    Varsinais-Suomen ely-keskus (varely) on menettänyt viimeisetkin luottamuksen rippeet hanhi­ongelman hoidossa. Varely on tehnyt useita rikos­ilmoituksia kirjausvirheestä liittyen siihen, että päivä­kohtaisesti olisi yhdeltä peltolohkolta ammuttu yksi hanhi enemmän kuin lupa­ehdot sallivat.

    Kirjausvirheestä seuraa yleensä huomautus tai enimmillään pieni rikemaksu. Nyt ammutaan viljelijää tykillä, kun tulkinta on luonnon­suojelurikos, josta voi enimmillään saada kaksi vuotta vankeutta.

    Näissä tapauksissa tiloille hanhien ampumiseen myönnetyistä kokonaisluvista on jäänyt reilusti lupia käyttämättä, mikä tekee syytteen nostamisen täysin järjettömäksi. (MT 14.5.)

    Viljelijät taistelevat olemassaolostaan ja kotimainen ruoka­ketju sekä huoltovarmuus ovat vaakalaudalla.

    Varely elää jossakin sijaistodellisuudessa, jossa keski­tytään pilkun paikkaan ja yritetään tehdä viljelijän elämä mahdollisimman vaikeaksi.

    Nyt pitää ministerien ja ministeriöiden ottaa viimein vastuu asiassa ja siirtää päätöksenteko hanhiasioissa Pohjois-Karjalan ely-keskukselle, jolla on huomattavasti parempi kuva ongelman laajuudesta ja ratkaisumahdollisuuksista.

    Tämä kevät näyttää jälleen hyvin hankalalta hanhien muuton suhteen, koska kevät pohjoisessa on myöhässä ja hanhet jumittuvat Itä-Suomeen pidemmäksi ajaksi.

    Isoimmat parvet koostuvat 10 000 yksilöstä, ja pysähtyessään ne tuhoavat kasvustot useilta hehtaareilta 20 minuutissa. Pahimmillaan 50 hehtaaria syysruista hävisi hanhien suihin parissa päivässä.

    Hanhet eivät ole tyhmiä, vaan ne pysähtyvät ruokailemaan niille alueille, joilla ne tietävät, ettei niitä ammuta tai muutoin häiritä. Kun Ruotsissa ja Baltian maissa hanhien ampuminen on sallittua, ei ole ihme, että ongelma keskittyy Suomeen.

    On hyvä muistaa, että valkoposkihanhi ei ole enää pitkään aikaan ollut uhanalainen laji, mutta sen poistaminen listalta on törmännyt politiikkaan ja byrokratiaan. Elämme saman EU-lainsäädännön alla, mutta sen tulkinta ja toimeenpano ovat hyvin erilaisia.

    Hanhikysymyksen osalta ympäristöhallinto ja varely ampuvat molemmat piiput viljelijöiden jalkoihin ja unohtavat täysin oikeuden ja kohtuuden periaatteen, jolle lainsäädäntö ja sen tulkinta oikeusvaltiossa perustuu.

    Pohjois-Karjalassa toimii kaksi alueellista lintutyö­ryhmää, joissa ovat edustettuina eri hallinnonalat, tutkimus, viljelijät ja lintujen suojelijat. Olemme pystyneet luomaan työryhmiin luottamuksen ilmapiirin siihen, että kukin taho tekee parhaansa hanhi­ongelman ratkaisemisessa ja eri osapuolien näkökohtien huomioimisessa.

    Luottamuksen rakentaminen vie paljon aikaa ja se voidaan tuhota hyvin nopeasti. Jälkimmäisessä varely lupaviranomaisena on ollut hyvin tehokas.

    Jos haluamme, että hanhipellot ja siihen olennaisesti liittyvä tehokas karkotus saadaan toimimaan keväällä 2023 uuden EU-ohjelmakauden alkaessa, pitää päätöksenteko hanhiasioissa siirtää Pohjois- Karjalan ely-keskukseen. Muutoin hukumme valitus-, syyte- ja korvauskierteeseen, joka tulee Suomelle todella kalliiksi, kun samalla tuhoamme ison osan kotimaista huoltovarmuutta.

    Pallo asiassa on nyt uudehkoilla ministereillä maa- ja metsätalousministeriössä ja ympäristöministeriössä. Ympäristöministeriö on tekemässä hallinnon siirrosta parhaillaan selvitystä.

    Toivomme, että maalais- ja kaupunkilaisjärki löytäisivät toisensa ja voisimme vihdoin päästä eteenpäin hanhiongelman ratkaisemisessa.

    Jari Rouvinen

    toiminnanjohtaja

    MTK-Pohjois-Karjala

    Varely elää jossakin sijaistodellisuudessa, jossa keskitytään pilkun paikkaan.

  • Ota kantaa aiheisiimme

    Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.

    Lähetä mielipidekirjoitus
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Politiikka | Lukijalta: Nykyhallituksen lupaukset testataan polttoainekriisissä

    • 2

      Politiikka | Lukijalta: Asuinpaikka ei saa ratkaista oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluihin

    • 3

      Lihantuotanto | Lukijalta: Nautojen kunnianpalautus alkamassa – Jääkö käänne Suomessa vain puheiden tasolle?

    • 4

      Siivekkäiden sanomaa

    • 5

      Maanviljelysneuvos Westermarck oli edelläkävijä

    • 6

      Talous | Asiantuntijalta: Hitaasti muuttuva tuotanto kohtaa nopeasti muuttuvat markkinat

    • 7

      Rypsiöljyn käyttö polttoaineena maatilalla kannattaa

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Pääkirjoitus
    Eemeli Linna

    Koneviesti | Maanomistajat ovat mahdollisuutena hiilensidonnassa, mutta eivät osapuolena keskustelussa

  • Saksasta alkaneet traktorimielenosoitukset ovat laajentuneet myös muihin maihin. Ranskan tiesuluilla on näkynyt lähinnä isoja traktoreita, mikä johtuu siitä, että pääosa protesteihin osallistuvista tuottajista edustaa ison tilakoon tuottajia. Maataloustuotannon vaikeudet ovat pahiten osuneet suurempiin tuottajiin. LEHTIKUVA / AFP

    Koneviesti | Miksi traktorit tulivat Ranskan teille? Näistä syistä maatalousyrittäjät ovat lähteneet barrikadeille Euroopassa

  • Ruokavirasto aloittaa tukien ja palkkioiden maksut joulukuussa, ja ensimmäisessä maksuerässä maksetaan noin 95 % näistä tuista. Kuvituskuva.

    Koneviesti | EU-viljelijätukien tukitasoja ja ehtoja vahvistettu hakuvuodelle 2023 – tukitasoihin pudotuksia