Poikkeuksellisen sateinen ja lämmin syksy sekä alkutalvi ovat rasittaneet sorateitä ja tulevat lisäämään huomattavasti hoitokustannuksia. Metsäteillä liikkuu jopa 70 tonnin painoisia puurekkoja, jotka saavat tiet remonttikuntoon kerta-ajolla. Puufirmat kuitenkin pyrkivät välttämään ylimääräisiä kustannuksia, ja yleensä ne suostuvat korvaamaan vahingot pienen kädenväännön jälkeen.
Yksityisiä metsäteitä käyttävät kuitenkin muutkin ja ilman osallistumista kustannuksiin. Marjastajat ajelevat metsiin heinä–lokakuussa, jolloin tiet yleensä kestävät henkilöautoja.
Suurin säännöllinen tienkäyttäjäryhmä ovat metsästäjät, jotka ajelevat jopa kymmenen auton kolonnissa syyskuusta helmikuulle osallistumalla millään tavalla kustannuksiin. Ainakin täällä Lounais-Suomessa on tämä autoralli jättänyt pysyvät jäljet kymmeniin teihin odottamaan peruskorjausta, joihin kuluihin tämä suurin käyttäjäryhmä ei osallistu.
Jotkut tiekunnat ovat määränneet metsästysseuroille yksityistielain mukaisen tiemaksun, mutta siitä syntyy helposti riitoja tiekuntien kokouksissa. Lisäksi samaa tietä voivat käyttää useamman seuran metsästäjät, jolloin kustannusten jako on vaikeaa.
Tien hoitokustannuksia voitaisiinkin tasata sisällyttämällä kyseisiä kuluja metsästysmaan vuokrasopimusten hintaan vaikkapa euro/vuosi/hehtaari. Yleinen tapa on vuokrata metsästysmaat ilmaiseksi seuroille peijaisruokaa vastaan, mutta sillä ruokapalkalla ei rikottua tietä montaa metriä kunnosteta.
Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.