Tulisiko keskuspankille palauttaa valtioiden suora setelirahoitusoikeus? Julkisessa keskustelussa lähes ainoana vaihtoehtona velkaongelman ratkaisuun on nähty sisäinen devalvaatio leikkauksineen ja palkanalennuksineen.
Kysymys on ajankohtainen nyt, kun olemme saaneet Islannista uutisia, että he ovat tehneet kaiken lähes päinvastoin kuin EU:ssa ja Suomessa. Sen seurauksena Islannin talous on lähtenyt nousuun ja työttömyysastekin on jo laskenut neljään prosenttiin.
Islannin pääministerin Gunnlaugssonin mukaan hänen kautensa tärkein tavoite on uudistaa islantilaista hyvinvointivaltiota.
Rakenneuudistus siis näyttää etenevän Islannissa päinvastaiseen suuntaan kuin Suomessa. Islannin malli on saanut kehuja kansainväliseltä valuuttarahasto IMF:ltä. Reaalitalouden elvytys näyttää siis toimivan Islannissa.
Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Japanissa on keskuspankilla on oikeus valtion suoraan setelirahoitukseen.
Kunkin maan keskuspankki käyttää oikeuttaan enemmän tai vähemmän reaalitalouteenkin. Myös presidentti Kekkonen käytti tätä työvälinettä hyvinvointivaltion rakentamiseen ja turvaamiseen. EKP:lla tätä mandaattia ei ole.
Laajentamalla EKP:n mandaattia ja antamalla keskuspankille oikeuden ostaa suoraan jäsenmaiden velkakirjoja, antaisimme valtioille mahdollisuuden harjoittaa reaalitaloutta tervehdyttävää finanssipolitiikkaa julkisen kulutuksen ja investointien avulla.
Avoin ja tasapuolinen keskustelu on tarpeen varmistuaksemme siitä, että kaikki vaihtoehdot ovat käsiteltyjä ennen päätöksiä, joissa kajotaan suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusteisiin.
Millaiseen yhteiskuntamalliin Suomi pyrkii? Voisimmeko seurata Islannin tietä? Onnistuuko se nyt käytössä olevilla keinoilla?
Voisimmeko setelirahoituksen avulla käynnistää elvytyksen ja säilyttää hyvinvointiyhteiskunnan rakenteet, välttäen kotimaista kysyntää alentavat leikkaukset?
Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.