Kannattaako ituja syödä? Miksi?
”Kyllä kannattaa. Kasvin siemen, kuten pavut, pähkinät ja jyvät, sisältää kaiken, mitä kasvi tarvitsee itääkseen. Kun siemen idätetään, se on ihmiselle helpompi sulattaa, sillä siemenet sisältävät paljon antiravinteita, joilla ne pyrkivät suojautumaan meiltä syöjiltä.
Esimerkiksi fytiinihappo hajoaa idätettäessä, jolloin se ei pääse sitomaan itseensä kivennäisaineita, vaan kivennäisaineet ovat helpommin kehon käytettävissä.
Idättäessä siemenen valkuaisaine- ja vitaminipitoisuudet nousevat entisestään. Iduista saa muun muassa A-, B-, E- ja K-vitamiineja, foolihappoa, C-vitamiinia ja kivennäisaineista muun muassa kalsiumia, magnesiumia, mangaania ja sinkkiä.”
Onko eri iduilla eri ravitsemussisältö?
”Eri siementen ravintosisältö vaihtelee. Sinimailanen on yksi ravintorikkaimmista iduista. Se sisältää paljon muun muassa A-, C-, E- ja K-vitamiinia ja kivennäisaineita. Mungpavuissa on sen sijaan proteiineja, kivennäisaineita, E- ja C-vitamiinia. Linsseissä on enemmän rautaa, fosforia ja kalsiumia.”
Mitä itujen käytössä pitää huomata?
”On tärkeää, että idut idätetään oikein ja syödään tuoreena eikä anneta niiden homehtua. Käyttöä voi lisätä vähitellen ja käyttää vaihdellen erilaisia ituja.”
Mitä iduilla voi korvata?
”Ituja on helppo ostaa valmiina ja lisätä salaatteihin tai aterian lisukkeeksi. Ne ovat huomattavasti ravinteikkaampi vaihtoehto kuin tavallinen jäävuori- tai ruukkusalaatti. Ituja voi myös heittää smoothien sekaan ja lisätä annoksen tai leivän päälle. Talvella idut korvaavat muuta tuoreruokaa aterialla ja ovat etenkin itse valmistettuna edullisia ja myös ulkomaisiin tuorekasviksiin verrattuna puhdas vaihtoehto, jos käyttää laadukkaita siemeniä.”
Kenelle suosittelet ituja?
”Kasvissyöjille idut ovat hyvä proteiinin lähde, mutta suosittelen niitä kaikille. Vatsavaivaiselle idut voivat sopia paremmin kuin samat siemenet ilman liotusta tai idätystä.
Idut ovat hyviä kivennäisaineiden ja vitamiinien sekä kuidun lähteitä kenelle tahansa.
Lisäksi siemeniä on hauska idättää lasten kanssa, koska kasvua ei tarvitse odottaa pitkään.”
Mitä voi idättää?
”Pähkinät liotetaan runsaassa vedessä muutaman tunnin ajan. Niitä ei tarvitse idättää. Jo liottaminen parantaa niiden sulavuutta ja vähentää antiravinteiden määrää.
Jyvät (esimerkiksi tattari, hirssit, kvinoa, speltti, kaura ja vehnä), palkokasvit (mungpavut, vihreät linssit, kikherneet, herneet, sinimailanen) ja siemenet (auringonkukan, kurpitsan, seesamin) liotetaan ja sitten idätetään.
Joistain siemenistä syntyy suoliston toimintaa edistävä geeli, jota voidaan käyttää esimerkiksi smoothieissa pohjana, kuten chia-siemenistä, tai lisätä puuroon, kuten pellavansiemenlima.”
RIITTA MUSTONEN
Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.