Miksi meillä on yhä tällaisia tapauksia?

Esitän ohessa lyhyesti muutamia kysymyksiä, joihin toivon saavani vastauksia.

Viime aikoina on saatu jälleen lukea eläinsuojelurikoksista.

Liperissä nautoja on menehtynyt hoidon puutteeseen ja samoin Loimaalla suuren sikalan eläimet ovat kokeneet samankaltaisen kohtalon.

Suomi ja Evira viranomaisena tuovat esiin jatkuvasti suomalaisen ruuan ylivertaisuutta ja vastuullisen tuotannon kriteereitä verrattuna moniin muihin maihin, ja hyvä niin. Myös kuluttajat haluavat kotimaista ruokaa sekä tietää yhä tarkemmin koko tuotantoketjun toiminnasta.

Mutta eikö viime vuoden sikalaskandaaleista ole opittu mitään, kun valvonta pettää usein näinkin pahasti?

Missä sitten Animalia ja muut eläinsuojelujärjestöt ovat, kun eivät ole löytäneet näitä pahimpia tapauksia kuvattavikseen? Ovatko nämä peräkylät liian kaukana, hankalan matkan päässä?

Eniten ihmetyttää se, että kun eläinlääkäreillä on velvollisuus käydä kaikissa navetoissa kerran vuodessa, niin eikö käynnin yhteydessä näy hoidon kokonaistaso ja hoitajan kyky toimia eläinten parissa? Voisi olettaa, että huomautuksen saaneissa kohteissa eläinlääkäri kävisi useammin.

Tällaiset tapaukset vievät uskottavuutta eläinten hoidon ja ruokatuotannon eettisyydestä ja laatukriteereistä.

Ilmeisesti rangaistukset ovat niin mitättömiä, ettei niillä ole vaikutusta.

Lait ovat ihmisten laatimia ja niitä voidaan aina muuttaa. Toivon, ettei tällaisia uutisia enää tarvitsisi lukea, sillä niistä menee ruokahalu.