Digipaimen: Unien kuningas palasi – mutta olivatko odotukset liian korkealla?

Elokuun viides päivä koitti hetki, jota olen pelännyt pitkään: kirjailija Neil Gaimanin sarjakuvaan perustuva The Sandman iskeytyi suoratoistopalvelu Netflixin tarjontaan. Visuaalisesti äärimmäisen kekseliään ja juonellisesti syvällisen sarjakuvasarjan sovittaminen elävään kuvaan vaikutti alkuun mielestäni mahdottomalta tehtävältä. Mutta toisaalta samoja pelkoja on koettu aikaisemminkin.

Moni ei esimerkiksi uskonut, että tiiliskiven paksuisesta Taru Sormusten Herrasta -kirjasta saataisiin tehtyä alkuperäisteosta kunnioittava elokuva.

Oliko The Sandman sitten hyvä? Kyllä, ja vielä erittäin hyvä. Mutta silti takaraivossa kaihertaa ajatus hukatusta potentiaalista. Olisiko kirjallisuuden klassikosta voinut vielä tiristää vähän enemmän ulos?

Joskus viihteestä nauttimisen suurimpana esteenä toimivat omat odotukset.