Nato-joukkojen pysyvä sijoittaminen Suomeen on lähinnä niiden kuntien kunnanjohtajien unissa, jotka ovat viime vuosikymmeninä menettäneet varuskunnan kunnastaan

Hakemus sotilasliitto Naton jäseneksi on jätetty. Ennen sitä ja sen jälkeen keskustelua Natosta ja mitä se Suomelle tarkoittaa on käyty vilkkaasti.

Monesti keskustelun aiheet ovat pyörineet ydinaseiden sijoituksen maamme kamaralla ja mahdollisten Nato-tukikohtien perustamisesta Suomen maaperällä. Molemmat keskustelun aiheet tuntuvat absurdilta, jopa hieman koomiselta.

Ydinpelote on osa sitä suojaa, jota Suomi hakee Natosta. Ydinaseen taktinen käyttö ei tarkoita, että niitä sijoitettaisiin Suomen tai Ruotsin maaperälle. Siis se, että rakennettaisiin infra esimerkiksi niiden säilytystä, huoltoa ja käytön koulutusta varten.

Taktisessa mielessä tämä olisi aivan turhaa. Riittää kun aluevesiemme läheisyyteen sijoitetaan laivaston alus ydinaseineen. Tai Naton ilmavoimat voivat käyttää ydiniskun toteuttamiseksi ilmatilaamme.

Miksi siis luoda uusia rakenteita, jotka vain kasvattaisivat vastakkainasettelua Venäjän kanssa?

Nato-joukkojen pysyvä sijoittaminen Suomeen on lähinnä niiden kuntien kunnanjohtajien unissa, jotka ovat viime vuosikymmeninä menettäneet varuskunnan kunnastaan.

Veikkaan että Kontiolahden kunnassa revettäisiin riemusta liitoksistaan, jos vanhaan varuskuntaan sijoitettaisiin edes komppanian verran jonkin Nato-maan joukkoja. Verotulot syrjäisillä, entisillä varuskunta paikkakunnilla olisivat tervetulleita.

Näiden kahden mediahuomiota saaneen asian sijaan pitäisi miettiä niitä kysymyksiä, joihin väistämättä törmäämme Naton jäsenenä: Pohjoiskalotin turvallisuuden organisointi yhdessä muiden pohjoismaiden kanssa sekä Viron puolustuksen tukeminen.

Uskon, että jälkimmäistä tullaan meiltä myös vaatimaan. Suomenlahden merialueen puolustaminen yhdessä Viron kanssa olisi varsin loogista.

Molemmissa suunnissa tapahtuvan puolustus järjestelyjen johdosta Venäjä joutuu uuteen asemaan. Pohjoisessa Kuolan niemimaan tukikohtiin ja niiden huoltoon voidaan vaikuttaa Suomen kautta. Ja toisaalta Venäjän laivasto voidaan sulkea Suomenlahden pohjukkaan.

Jari Uusitalo

Espoo