Metsästäjät asettivat jo vuosia sitten tavoitteeksi saada Suomesta suuri riistamaa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että riistakannat ovat monipuoliset ja runsaat sekä sitä, että riistaa riittää kaikille. Kansainvälisessä vertailussahan Suomessa on perinteisesti ollut heikot riistakannat.
Asetetut tavoitteet ovat osin toteutuneet ja toteutumassa. Erityisesti sorkkaeläinkannat ovat suurilla alueilla tanakat. Kauris- ja peurakanta huitelee jo paikoin lähes Keski-Euroopan lukemissa, eikä hirvikannan tilakaan heikko ole. Valikoivalla metsästyksellä kannan rakennetta ja laatua on saatu parannettua.
Villisiat levittäytyvät Suomeen kaakosta. Pahnueet ovat isoja ja metsästyspaine kannan kokoon sekä lisääntymispotentiaaliin nähden alhainen. Luonnonvarakeskus on arvioinut villisikakannan varovaiseksi kasvuvauhdiksi 23,6 prosenttia vuodessa. Lisääntyväksi kannaksi on arvioitu 3 000–5 000 yksilöä. Kanta-arvio ja kasvuvauhti voivat kuitenkin poiketa todellisuudesta reilustikin alas.
Kaiken kaikkiaan suomalaisessa suurriistalajistossa on tällä hetkellä täysin uudenlainen tilanne. Suorittavan portaan eli metsästysseurojen väen keskuudessa tapahtuu seuraavien vuosien aikana iso muutos.
Metsästyksen kokonaisresurssi pienenee merkittävästi, koska iso osa väestä lopettaa harrastuksen ikääntymisen vuoksi. Uudet tulokkaat suhtautuvat metsästyksen eri tavoin, eikä ajankäyttö vastaa enää aikaisempaa tilannetta. Myöskään osaaminen ei tule riittämään suuren riistakannan kokonaishallinnointiin.
Kaupallinen metsästys kasvanee jonkin verran, mutta ei ratkaise kannanhoidollisia peruskysymyksiä. Riistaresurssissa on nyt ennennäkemätön potentiaali ja samaan aikaan suorittavan portaan resurssit pienenevät merkittävästi.
Onkin enemmän kuin todennäköistä, että Suomi on jo muutaman vuoden kuluttua todella suuri riistamaa.
Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.