Lukijalta: Alueiden kosto -ilmiö on oikeistopopulistien menestyksen taustalla − nykyinen kehityskulku on syytä katkaista

Alueiden eriarvoistuminen ja joidenkin alueiden näköalattomuus ruokkii alueiden kosto -ilmiötä, joka kanavoituu oikeistopopulistien äänestämiseen. Suomessa tätä ilmiötä ei ole kunnolla tutkittu, mutta länsimaissa korrelaatio on havaittu Saksan liittopäivävaaleissa ja Ranskan presidentinvaaleissa vuonna 2017 sekä Trumpin valinnassa ja Britannian Brexit-äänestyksessä vuonna 2016.

Tuntuma ja yksittäiset nostot vahvistavat näkemystä myös Suomessa. Jos – ja toivottavasti kun – olemme huolissamme äärioikeiston noususta, oikeusvaltionpohjan rapautumisesta sekä demokratian tulevaisuudesta, tulee alueiden kosto -ilmiöön kiinnittää huomattavasti nykyistä enemmän huomiota.

Ilmiön juurisyynä on voimakas kaupungistuminen ja sen seurauksena tapahtunut useiden alueiden tulevaisuusnäkymien heikkeneminen. Vaikka elämänlaatu isojen kaupunkien ulkopuolella on usein hyvää ja arki mielekästä, on yhteiskunnallisen kehityksen iso kuva kuitenkin ollut kaupunkien tulevaisuuteen painottuva.

Kaupunkien roolin merkittävä korostuminen ja samalla monen muun alueen tippuminen kelkasta talouden ja yhteiskunnan kehityksen mittarein, saa aikaan vahvaa polarisaatiota. Taantuvilla alueilla asuvat ihmiset kokevat jäävänsä jostain paitsi, ja näköalattomuus ahdistaa. Ja kun vielä viesti – usein sanomaton sellainen – antaa ymmärtää, että sinulla ei ole tulevaisuutta, jos jäät kotiseudullesi asumaan.

Alueiden kosto -ilmiö ei juurikaan korreloi henkilön oman tulotason tai yhteiskunnallisen aseman mukaan, vaan nimenomaan alueen tilanteen kanssa. Näköalattomuus sitten kanavoituu äänestyskoppien kautta populistipuolueiden suosioksi. SMP ja Soinin perussuomalaiset tämän jo osasivat. Nyt äärioikeiston noustessa niin Euroopassa kuin meillä Suomessakin aiheuttaa ilmiö todella vakavan haasteen demokratian ja länsimaisen oikeusvaltionperiaatteen kannalta.

Ilmiö on syytä tunnistaa ja tämä kehityskulku on syytä katkaista. Se onnistuu tekemällä järkevää aluepolitiikkaa alueiden ominaispiirteet huomioiden. Se onnistuu vahvistamalla korkeakoulutuksen alueellisuutta, koska korkeakoulutus korreloi hyvin vahvasti alueen menestymisen kanssa. Ja se onnistuu etenkin yhteiskunnallisen keskustelun suunnanmuutoksella näkemään myös taantuvien alueiden ihmisten arvo sekä alueiden elinkeinopoliittinen potentiaali.

Silja Keränen

DI, Vihreiden varapuheenjohtaja

Kajaani