• Metsien lisäsuojelu tulisi erittäin kalliiksi ja lisäisi työttömyyttä

    Menetämme vuosittain miljardin arvonlisäystä ja meille tulee parin pienen kaupungin verran lisää työttömiä, mikäli mahdollinen tuleva lisäsuojelu noudattaisi Suomen Luontopaneelin esittämiä maakuntakohtaisia suojeltavien metsien ja lisäsuojelutarpeen määrityksiä.
    Kirjoittajan mukaan suojeluvaatimuksia on helppo esittää, kun ei tarvitse edes ajatella työllisyyttä, kansantaloutta ja sitä, miten ihmiset tällä niemimaalla voivat elää.
    Kirjoittajan mukaan suojeluvaatimuksia on helppo esittää, kun ei tarvitse edes ajatella työllisyyttä, kansantaloutta ja sitä, miten ihmiset tällä niemimaalla voivat elää. Kuva: Kari Lindholm
    Mielipide|Metsäpolitiikka
    4.7.202217:25
    Lukijalta
    Kari Palojärvi

    Luonnonvarakeskus julkaisi 29.6.2022 tärkeän tutkimuksen ”Metsien tiukan lisäsuojelun hakkuumahdollisuus-, arvonlisäys- ja työllisyysvaikutusten arviointi”. Kyseisessä tutkimuksessa tehtiin skenaariotarkastelu metsien tiukan lisäsuojelun vaikutuksista hakkuumahdollisuuksiin ja sitä kautta suojelun kansantaloudelliseen merkitykseen.

    Suoraan tutkimuksen tekstistä lainattuna: ”Tulosten mukaan laajemman lisäsuojelun (skenaario 2) suorat taloudelliset vaikutukset ja kerrannaisvaikutukset olisivat merkittäviä. Seuraavilla kymmenvuotiskausilla metsäsektorin tuottama arvonlisäys kerrannaisvaikutuksineen olisi vuosittain 540–1 150 miljoonaa euroa pienempi kuin ilman lisäsuojelua. Työvoiman tarve vähenisi 4 400–9 400 työllisellä.”

    Tämä tutkimus on tuloksiltaan vahvasti samansuuntainen kuin toukokuussa 2021 julkaistu Taloustutkimuksen (Pasi Holm ja Juho Tyynilä) ”Kasvu, Hiilinielu ja Näivettyminen -metsäskenaariot: vaikutukset alan yrityksiin, työntekijöihin, metsänomistajiin ja julkiseen talouteen”.

    Siis menetämme vuosittain miljardin arvonlisäystä ja meille tulee parin pienen kaupungin verran lisää työttömiä, mikäli mahdollinen tuleva lisäsuojelu noudattaisi Suomen Luontopaneelin esittämiä maakuntakohtaisia suojeltavien metsien ja lisäsuojelutarpeen määrityksiä.

    Taloustutkimuksen näivettymisskenaarioissa arvioitiin kantorahatuloja menetettävän vuosittain noin 500 miljoonaa euroa. Kantorahatulojen, jotka olivat vuonna 2021 noin 2,7 miljardia euroa, merkitystä ei voi väheksyä, sillä monen auton ja asunnon hankinta vauhdittuu metsästä saatavalla rahalla. Lisäksi suojeltavien alueiden suoria kustannuksia edellä mainituissa tutkimuksissa ei arvioitu; valtaosan kasvavista suojelupinta-aloista pitäisi tulla Etelä-Suomeen ja ne pitäisi lunastaa lähinnä yksityisiltä maanomistajilta.

    Kaikenlaisia suojeluvaateita ja -esityksiä on helppo heitellä ja laskeskella, kun ei tarvitse edes ajatella työllisyyttä, kansantaloutta ja sitä, miten ihmiset tällä niemimaalla voivat elää. Nämä tutkimukset osoittavat myös samalla, kuinka vaarallisia Suomen taloudelle ovat EU:n erilaiset metsiimme kohdistamat vaikuttamismekanismit.

    Kari Palojärvi

    Metsäalan Kuljetusyrittäjät ry

    Artikkelin aiheet
    metsien lisäsuojelu
    metsätalous
    työllisyys
    Luonnonvarakeskus
    Suomen Luontopaneeli
  • Ota kantaa aiheisiimme

    Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.

    Lähetä mielipidekirjoitus
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Politiikka | Lukijalta: Nykyhallituksen lupaukset testataan polttoainekriisissä

    • 2

      Politiikka | Lukijalta: Asuinpaikka ei saa ratkaista oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluihin

    • 3

      Lihantuotanto | Lukijalta: Nautojen kunnianpalautus alkamassa – Jääkö käänne Suomessa vain puheiden tasolle?

    • 4

      Siivekkäiden sanomaa

    • 5

      Maanviljelysneuvos Westermarck oli edelläkävijä

    • 6

      Talous | Asiantuntijalta: Hitaasti muuttuva tuotanto kohtaa nopeasti muuttuvat markkinat

    • 7

      Rypsiöljyn käyttö polttoaineena maatilalla kannattaa

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Koneyrittäjät ry:n varatoimitusjohtaja Simo Jaakkolan mielestä hakkuiden kieltäminen lintujen vilkkaimpaan pesintäaikaan merkitsisi hakkuukieltoa vähintään touko–kesäkuussa. Tämä toimenpide olisi Suomelle Jaakkolan mukaan varsin vahingollinen.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Linnut nokkivat koneyrittäjän selkänahkaa – hakkuiden täyskielto pesintäaikana aiheuttaisi alalle yli 200 miljoonan euron vuotuiset kustannukset

  • ”Suomalaisen metsäteollisuuden tarvitseman puumäärän mukainen metsien hakkuu ja niiden aiheuttama hiilipäästö ei ole juuri muuttunut vuosikymmenten aikana, koska puun käyttö on pysynyt vakiona tai jopa laskenut”, sanoo Simo Jaakkola.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Ilmasto- ja ympäristöjärjestöt vaativat hakkuiden vähentämistä tulonmenetyksistä huolimatta – perusteena ilmastolaki, jonka perusteet ovat murentuneet

  • Mäntytukki oli vuoden 2024 suurin korjattava puutavaralaji, sitä korjattiin melkein 13 miljoonaa kuutiometriä. Kuitupuun kohdalla mänty oli myös ykkönen, yli 15 miljoonan kuutiometrin määrällä.

    Koneviesti | Vuonna 2024 metsien markkinahakkuut jatkoivat tämän vuosikymmenen trendiä pienin alueellisin vaihteluin