Yli puolet lainsäädännöstämme saa alkunsa EU-pöydistä – Suomi ei pärjää sanelemalla tai uhkailemalla

Suosituin kysymys maata kiertäessä ja ihmisiä tavatessa on ollut: noteerataanko suomalaiset EU-parlamentissa ja voiko EU:ssa vaikuttaa? Olen ilokseni voinut vastata, että kyllä voi. Suomalaisiin suhtaudutaan myönteisesti, ovet ovat avoinna.

Positiivinen yllätys parlamentissa on ollut, kuinka paljon vaikutusmahdollisuuksia myös pienen jäsenmaan edustajalla voi olla. Ehto on, että on liikkeellä aktiivisella otteella, on kiinnostunut muidenkin mielipiteistä ja löytyy rakentavia esityksiä.

Suomalaiset ovat pärjänneet hyvin viime aikaisissa parlamentin jäsenten vaikutusvaltaa mitanneissa selvityksissä. EU Matrix -tutkimusyhtiön selvityksessä suomalaisia sijoittui sadan parhaan joukkoon useampia. Itse tulin tässä 705 parlamentaarikon vertailussa noteeratuksi sijalle 26. Hyvään sijoitukseen vaikutti se, että tulin jo kauden alussa valituksi oman sosialidemokraattisen ryhmäni työvaliokuntaan rahastonhoitajan tehtävään.

Ryhmäjohdossa toimiminen on antanut mahdollisuuden vaikuttaa Suomelle tärkeissä asioissa kuten metsissä, turvallisuudessa ja talvimerenkulun tarpeissa. Olen voinut täydentää kollegojeni Suomi-tietoa ja kirjata esityksiä myös pienen pohjoisen jäsenmaan arktisiin olosuhteisiin sopiviksi.

Äärimmäisyysmielipiteet ja vastakkainasettelu saavat paljon huomiota EU-julkisuudessa. Yllätyksiin kuuluu sekin, kuinka vähän äärimmäisyyspuheet parlamentissa lopulta vaikuttavat. Mietinnöt ja lakiesitykset syntyvät maltillisten ja yhteistyökykyisten ryhmien ja edustajien kynistä.

Kokoavaa ja rakentavaa politiikkaa tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan. Suomi ei pärjää sanelemalla, nyrkkiä pöytään lyömällä tai EU-erosuunnitelmia esittelemällä. Päinvastoin, tällainen lähestymistapa on varmin keino romuttaa vaikutusvaltamme. Jos alkutöikseen julistaa olevansa lähdössä kerhosta, ei voi olettaa, että muut olisivat sen jälkeen kovinkaan kiinnostuneita esityksistämme.

Venäjän Ukrainaan kohdistuvan hyökkäyksen oloissa EU:ssa korostuvat turvallisuus- ja puolustusasiat. Turvallisuusajattelua on syytä viedä eteenpäin kehittämällä EU:n yhteisiä puolustushankkeita ja nimittämällä yhteinen puolustuskomissaari. Parlamentin turvallisuus- ja puolustusvaliokunnan jäsenenä olen voinut vakuuttua siitä, että puolustuksen yhteistyöhankkeissa Suomi EU:n ulkorajamaana on kiistaton voittaja.

Turvallisuuteen kuuluu kiistatta myös ruokaturvallisuus. Omasta elintarviketuotannosta täytyy pitää huolta ja juuri näissä asioissa EU-parlamentin suomalaisjäsenten pitää pystyä hyvään yhteistoimintaan ja todelliseen vaikuttamiseen erityisesti parlamentin suurten poliittisten ryhmien keskuudessa.

Yli puolet lainsäädännöstämme saa alkunsa EU-pöydistä. Äänestämiseen EU-vaaleissa on siis monta syytä. Parin viikon kuluttua olemme jo ennakkoäänestyksessä. Silloin kansalaiset ottavat henkilökohtaisesti kantaa EU:n kehittämiseen ja valitsevat ne edustajat, joita pitävät parhaana hoitamaan suomalaisten asioita seuraavien viiden vuoden aikana. Siitä päätöksestä ei ole valitusoikeutta.