Kalastajat tarvitsevat nyt suoraa tukea

Kotimainen kalastuselinkeino voi surkeasti. Kalastajia kolottavat kalan alhainen hinta, lupien vaikea saaminen ja ulkomaisen tuonnin aiheuttama markkinatilanne. Nyt talven lopussa ei voi enää väistää sitä, että ilmastonmuutoksen aiheuttama epävarmuus jäiden ja olosuhteiden osalta on railottamassa alan vuodenaikaispyyntiä.

Yhdistän tässä sumeilematta kaksi ammattiani, kalastuksen ja ilmastonmuutoksen tutkimuksen, esittääkseni korjaavia liikkeitä. YK:n ilmastopaneeli IPCC toteaa, että kansallinen ruokaturvallisuus on keskiössä vuosisadan edetessä. Suomessa sen tulee tarkoittaa myös villin kalan roolia.

Suomalaisten pienkalastamoiden renessanssi vaatii ehkäpä kiistanalaisiakin toimia.

Kalan, esimerkiksi Puruveden nimisuojatun muikun, arvoa tulee nostaa sen todellista (lohikala-)arvoa vastaavaksi. Hinnoittelua voitaisiin korjata tuontikiintiöillä ja -rajoituksilla.

Toinen vaihtoehto on hakea liudalle keskeisiä kalatuotteita nimisuoja. Näiden tuotteiden osalta valtio tukisi tuotantoa. Siten kompensoitaisiin talven ja muiden vaativien olosuhteiden, investointien ja kulujen vaikeaa suhdetta kalan alhaiseen markkinahintaan. Rajattomassa taloudessa nimisuoja on kuluttajan ja kalastajan voitto massatuotteita ja keskinkertaista laatua vastaan.

Kolmanneksi julkiset tahot voisivat suosia lähituotteita. Viikon muikkuerä kuntaan auttaisi kovasti.

Vesiensuojelun laajentamiseksi nuottaukseen ja muuhun kestävään kalastukseen voidaan laatia kiintiökorvaus pyydettyä kiloa kohden. Ravinteiden poisto erityisesti karuista vesistä, parhaimmillaan kymmeniä tonneja vuodessa, auttaa rehevöityviä vesistöjämme. Käytänteitä on jo olemassa.

Lopuksi, keskustelin EU-kalastuskomissaari Sinkevičiuksen kanssa oman pyyntiosuuskuntani menetyksistä talviolosuhteiden vuoksi. Komissaari ja avustajansa Bernhard Friess vastasivat, että tukea voi saada ”yhteisövetoisen paikalliskehityksen” avulla. Suomi tulkitsee tämän olevan kalatalousryhmätoimintaa. Ongelmana tulkinnassa on se, että jälleen kerran yksittäinen kalastaja jää sivuun, kun hallinto hallinnoi.

Säärahasto menetyksien kompensointiin tulisi perustaa heti. Kriteeristönä voisi olla pyyntihistoria ja laskennallinen menetys. Se tulisi kohdistaa kalastajille, heidän kalastusyhtymilleen tai osuuskunnilleen. Asia on esitelty ministeri Lepällekin.

Loppuun ruokaturvallisuutta ja kalastusta edistävä kiitos: Pilotoitu mestari-kisälli-malli uusien kalastajien mukaan saamiseksi on paras uutinen sitten kivikirveen keksimisen. Tukisummiin, ainakin nuorten oppivien osalta, nolla perään.

Tero Mustonen on kalastaja, dosentti ja yksi IPCC:n ilmastoraportin pääkirjoittajista.