Lukijalta: Kohti maaseudun parempaa tulevaisuutta

Haja-asutusalueilla asuu 25 prosenttia EU:n väestöstä. Yksi syy ääriliikkeiden kasvulle on maaseudun tyytymättömyys. Traktorimarssit jatkuvat vuodesta toiseen.

Toimin Lontoossa investointipankkiirina 25 vuotta. Brexitin yksi syy oli tyytymättömyys EU:n maatalouspolitiikkaan. Isoille tiloille pläjähti rahaa ilman tuotantoa. Tehotuotannon vaatimus sai Britit irvistämään. Kaupan ja välikäsien ylivoima ei saanut vastakaikua EU:sta. Säädöksiä tuli, mutta tukea säädösten toimeenpanoon ei. Britit saivat tarpeekseen koko höskästä.

Samanlaisia ongelmia on Suomessakin. Bayerin ja Yaran sallitaan nostaa hintoja "inflaation tähden", vaikka samaan aikaan tekevät ennätysvoittoja. EU:n kilpailulainsäädännönhän pitäisi lopettaa tämä alkuunsa. Kauppa ei saisi yksipuolisesti hinnoitella maatalouden tuotteita eivätkä välikädet sanella ehtoja. Maatilojen vähentyessä, huoltovarmuus jää harvoihin käsiin. Näihin ongelmakohtiin tulee pureutua rivakasti.

Maaseutu on muutakin kuin maataloutta. Metsät, kalastus, metsästys, marjastus, vedet, etätyöt, monialaisuus. Ja viime aikoina yhtäkkiä maaseutua ovat koskettaneet myös kaivokset, tuuli- ja aurinkovoimapuistot, voimalinjat ja institutionaaliset sijoittajat. Näiden ohjaamiseen maaseutu tarvitsee vahvaa suunnitelmallisuutta ja tiukkoja rajoja.

Vihreä siirtymä mallintaa Franklin D. Rooseveltin New Dealia, jossa 1929 pörssiromahduksen jälkeen rakennettiin uutta infrastruktuuria. Silloin maaseudulle rakennettiin sähköt, puhelimet ja tuotiin yritys- ja tutkimustoimintaa, saatiin se uuteen kukoistukseen.

Nyt EU:ssa on aika samoin tavoin panostaa maaseutuun, ei vain raaka-aineiden ja maan lähteenä. Vaan innovaatioita muun muassa maa- ja metsätalouden ratkaisuihin tulee tehdä yhä enemmän maaseudulla. Suomen tulee tiukkana puolustaa maaseutuaan, omavaraisuuttaan ja tuottajiaan EU:ssa.

On aika luoda maaseudun parempi tulevaisuus.

Satu Jaatinen

Asikkala