Karjanlanta ideologisessa hyötykäytössä

Kun Antti Rinne pääministerin haastattelutunnilla totesi, että karjanlanta pitäisi saada hyöty­käyttöön, ettei sitä ajettaisi pelloille liettämään Itämerta, olin lähinnä huvittunut. Kun nykyinen ympäristöministeri Krista Mikkonen huolehti, että ”lanta pitäisi saada hyöty­käyttöön”, huolestuin. Kun nyt Petteri Orpo on lähtenyt osittain samoille linjoille, olen todella huolissani.

Mitä ihmettä on se ”hyötykäyttö”, joka olisi järkevämpää kuin viedä ravinteet takaisin pellolle ylläpitämään ravinnekiertoa ja parantamaan maan viljavuutta?

Orpo mainitsee ravinteiden valumisen, mutta peltojen ravinnetaseet ovat olleet koko EU-ajan negatiiviset eli maa­perä on köyhtynyt. Fosforin käyttörajoitukset johtavat ajoittain siihen, että sadon laatu ei riitä täyttämään asetettuja vaatimuksia.

Ei pelloilta ainakaan lannoituksesta johtuen mitään ravinnevalumia tule, koska sadot ottavat enemmän ravinteita kuin pelloille lannoituksen yhteydessä annetaan. Näissä ravinneasioissa unohdetaan myös lähes poikkeuksetta luonnon oma hajakuormitus. Esimerkiksi kaunis, ihailtu ruska on yksi suuri ravinne­päästö.

Selitäpä tätä ympäristö­ministerille, joka on sitä mieltä että puoli miljoonaa valkoposki­hanhea ei voi olla väärässä, ja niille pitää perustaa erityisiä ruokintapeltoja varsinaisten viljelysten suojaamiseksi. Tuleekohan tässä käymään, että karjanlannan laskennallista ravinnearvoa nostetaan, jolloin sitä voidaan käyttää entistä vähemmän ympäristötuen piirissä olevilla pelloilla.

Koska uutta sontaa tulee koko ajan, sitä joudutaan toimittamaan jätteenkäsittely­laitoksille. Siinähän olisi ketju valmiina: viljelijä toimittaa omalla kustannuksellaan lannan laitokseen, maksaa vielä sen käsittelyn ja mahdollistaa siten biokaasun tuotannon myyntiin.

Melko kummalliseen valoon asettuvat ympäristötietoisten poliitikkojen puheet ravinteiden kierrättämisestä ja vallankin puheet suomalaisen viljelijän työn arvostamisesta. Päälle vielä vihervasemmiston pitkään himoitsemat vero­pohjan laajennukset, niin voidaankin alkaa sammutella valoja lopullisesti. Vai onko tulossa karjanlannan pakkoluovutukset, jotta se saataisiin ”hyötykäyttöön”?

Kauniista puheista huolimatta suomalaista viljelijää pidetään ympäristö- ja ilmasto-ongelmana, vaikka maa- ja metsätalous on ainoa ala, joka pystyy vastaamaan hiilensidonnasta. Sähköauton myyminen, uusien ratojen, pyöräteiden tai tuulimyllyjen rakentaminen eivät sitä tee.

Onko tulossa karjanlannan pakko­luovutukset, jotta se saataisiin ”hyötykäyttöön”?