Moni varmaan ihmettelee käynnissä olevaa kuntaliitoshysteriaa, ja ehkä myös sitä tapaa jolla päättäjämme kohtelevat meitä. He kun perustelevat kuntaliitoksia taloustilanteen parantumisilla, mutta jättävät kertomatta, että Suomen EU-neuvotteluihin kuului velvoitteena suunnitella aluejakojärjestelmä, eli niin kutsuttu NUTS-jako, jonka viimeisiä vaiheita nyt toteutetaan.
Onko siis nykyisessä kuntien talousahdingossa kysymys EU:n aluehallinnon pakkototeuttamisesta? Eli, ovatko Suomen kuntataloudet tarkoituksella saatettu kestämättömään tilaan, koska kuntaliitokset eivät vapaaehtoisesti onnistu? Suurkunnista kun ei ole apua kuntalaisten peruspalveluiden takaamiseen.
Ulkoministeriön arkistosta löytyvästä neuvottelutavoitemuistiosta käy ilmi, että EU-liittymissopimukseen luvatut tulevat suurkunnat suunniteltiin sisäasiainministeriössä jo vuonna 1992. Sisäasiainministerinä toimi tuolloin Mauri Pekkarinen.
Suunnitelma oli seuraava:
NUTS I - 5 suurlääniä, jotka Jouni Backman oli jo toteuttanut Lipposen hallituksen sisäministerinä.
NUTS II - 19 maakuntaa, jotka oli jo valmiiksi sopeutettu EY-tukien jakelu- ja valvonta alueiksi, eli TE-keskuksia varten.
NUTS III - 88 pientalousaluetta, joista nyt tehdään PARAS-lain edellyttämät suurkunnat. Niiden tehtäväksi tulee peruspalveluiden ”turvaaminen”. Tämä EU-neuvotteluja varten tehty kuntakartta oli esillä EY-ministeriryhmän kokouksessa 22.7.1993.
Näyttää siis siltä, ettei Suomen kuntien yhdistämisen tavoitteena suinkaan ole yksittäisten kuntien talouden parantaminen, vaan EU-aluehallinnon – NUTS III:n pakkototeuttaminen.
Tämän tietää todennäköisesti jokainen päättäjistämme, mutta kukaan heistä ei koskaan ole maininnut asiasta.
Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.