Itämeri ja Suomen maatalous

MT:n pääkirjoituksessa viitattiin ympäristöministeri Tiilikaisen (kesk.) toteamaan, että Suomen ravinnepäästöjen osuus Itä­meren ravinnepäästöistä olisi 10 prosenttia (MT 6.2.). Ravinnepäästöthän mielletään aina Hesarissa, Lukessa, Sykessä ja WWF:ssä maatalouden päästöiksi.

Mihin tämä väite 10 prosentista perustuu? Se on tosi­asiassa paljon pienempi.

Itämeren valuma-alueeseen kuuluva alue käsittää 14 valtiota  ja noin 86 miljoonaa ihmistä. Valtioista alueeseen kuuluvat kokonaan Ruotsi, Viro, Latvia, Liettua, Puola sekä muun muassa koko Venäjän Kaliningradin alue. Myös suurin osa Suomea, osia Venäjästä, Valko-Venäjästä, Tanskasta, Saksasta, Ukrainasta, Tsekistä ja Slovakiasta.

Pelkästään Puolassa on maatalousmaata 14,5 miljoonaa hehtaaria. Suomessa peltoa on 2,2 miljoonaa hehtaaria.

Pietarissa on 6 miljoonaa asukasta,Puolassa 36 miljoonaa asukasta ja 1,5 miljoonaa maanviljelijää. Suomalaisia maatiloja on alle 50 000. Puola on saanut EU:lta maatalous­tukia vuosina 2003–2014 35 miljardia euroa (MT 23.6.2014).

Jokainen luku- ja lasku­taitoinen ymmärtää, että  suomalaisen ruuan tuottaminen ja syöminen ei kuormita Itämerta, vaan vähentää sen kuormitusta.

Ruualla, joka Suomeen tuodaan, on erittäin suuri hiilijalan­jälki. Nähdäkseni Itämeren päästöistä ei Suomen kohdalla päästä ennen kuin suomalaiset muuttavat ruokavalionsa niin, että siihen kuuluu vain Englannista tuotu puhdas vesi (kts. Lahden MM-hiihdot) ja pääruokana silputtu Helsingin Sanomat kiinalaisella tomaatti­ketsupilla, jonka tomaatit on kasvatettu kiinalaisten omistamilla pelloilla Keniassa. 

Kysyisin ympäristö­ministeri Tiilikaiselta, kuinka hyvin Puolassa on maatalouden ja teollisuuden sekä asutuksen päästöt saatu nyt kuriin, ja onko joka talossa jäteveden imeytyskentät tai neljä saostuskaivoa?