Lukijalta: Vajaaravitsemusta kannattaa ennaltaehkäistä

Vajaaravitsemus eli tarpeeseen nähden riittämätön energian ja ravintoaineiden saanti sairastaessa lisää muun muassa sairastavuutta, infektioita, kaatumisia, komplikaatioita ja haavojen paranemisen sekä toipumisen hidastumista. Se lisää hoivan tarvetta, kuolleisuusriskiä ja pidentää sairaalajakson pituutta. Suurimmassa riskissä ovat erityisesti lapset ja ikäihmiset. Aiheena ravitsemus voi tuntua pieneltä, mutta sillä on mittavat vaikutukset niin potilaalle kuin yhteiskunnallekin.

Hyvinvointialueiden rahoituskeskusteluissa tulisi puuttua ennaltaehkäisevästi vajaaravitsemukseen ja sen riskiin, sillä sen on lukuisten tutkimusten mukaan osoitettu tuovan kustannussäästöjä. Suomessa keskimäärin 18 prosenttia kuolemista liittyy viime keväänä julkaistun Ravitsemushoitosuosituksen mukaan ravitsemukseen, mikä on selkeästi enemmän kuin vähäiseen liikuntaan yhdistetyt kuolemat (kolme prosenttia) ja muissa EU-maissa vastaavat luvut keskimäärin. Ravitsemukseen liittyvät kuolemat ovat jopa yhtä yleisiä kuin tupakan ja alkoholin yhteensä aiheuttamat kuolemat.

Jos vajaaravitsemusta tai sen riskiä ei tunnisteta, aiheutuu tästä hyvinvointialueille hoidon lisätarvetta, mikä johtaa suurempiin hoitokustannuksiin. Alanteen ym. (2019) katsauksen mukaan vajaaravitsemuksen hoidosta aiheutuu Suomessa noin 600 miljoonan euron lisäkustannus vuosittain. Sairaalahoidetun vajaaravitun potilaan hoito maksaa lähes 4 000 euroa enemmän kuin potilaan, joka on hyvässä ravitsemustilassa.

Tuoreen artikkelin mukaan sairaalassa hoitojakso on vajaaravitsemusriskissä olevalla potilaalla pidempi ja vakioiduilta kustannuksiltaan kalliimpi kuin potilaalla, jolla on hyvä ravitsemustila (Orellin ym. 2023). Pitkäaikaishoidossa vajaaravitsemusriskin tai -tilan korjaaminen aiheuttaa iäkkään potilaan hoidolle lisäkustannuksen, joka on jopa 10 000 euroa korkeampi. Ravitsemushoidon eli käytännössä esimerkiksi täydennysravintovalmisteiden ja ravitsemusterapeutin työpanoksen osuudeksi tulee tästä lisäkustannuksesta vain kaksi prosenttia.

Ennaltaehkäisyyn kannattaa kiinnittää huomiota, sillä se tuo vähemmän inhimillistä kärsimystä ja yhteiskunnalle enemmän säästöjä käytettäviksi muuhun. Hyvinvointialueiden tulee herätä asiaan viimeistään nyt.

Lotta Paakkunainen

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen varavaltuutettu (kesk.)

Sirpa Pietikäinen

europarlamentaarikko (kok.)

Marjut Frantsi-Lankia

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen valtuutettu (kesk.)

vastaava asiantuntijalääkäri