• Perhosharrastuksen voi aloittaa omalla pihalla – "Jokainen nykyinen perhoshullu on aloittanut nollasta"

    Perhostutkija ihmetteli aikanaan, miksi hän ei ikinä nähnyt suoperhosia. Ongelma ratkesi, kun hän lähti suolle.
    Kimmo Saarinen kannustaa kirjaamaan perhoshavainnot valtakunnalliseen päiväperhosseurantaan NAFIin.
    Kimmo Saarinen kannustaa kirjaamaan perhoshavainnot valtakunnalliseen päiväperhosseurantaan NAFIin. Kuva: Maija Partanen
    Mielipide
    28.6.202001:00
    Kolumni
    Tuovi Mäkipere
    Perhosaarin voi rakentaa esimerkiksi puhtaasta lasipurkista tai leikkaamalla maitopurkista pohjan. Kaada purkin pohjalle puna­viiniä ja etikkaa ja lisäksi ­fariinisokeria tai hunajaa. Leikkaa superlonista pala, joka ulottuu purkin reunan yli. Anna etikoidun ja makeutetun punaviinin imeytyä superloniin ja aseta herkku tarjolle.
    Perhosaarin voi rakentaa esimerkiksi puhtaasta lasipurkista tai leikkaamalla maitopurkista pohjan. Kaada purkin pohjalle puna­viiniä ja etikkaa ja lisäksi ­fariinisokeria tai hunajaa. Leikkaa superlonista pala, joka ulottuu purkin reunan yli. Anna etikoidun ja makeutetun punaviinin imeytyä superloniin ja aseta herkku tarjolle. Kuva: Stiina Hovi

    Kun puhutaan perhosista, tarkoitetaan yleisimmin päiväperhosia. Siihen on kaksi syytä.

    "Ensinnäkin päiväperhoset ovat tolkullisen kokoinen ryhmä. Toiseksi, kyllä minä ainakin tykkään nukkua öisin", perhostutkija Kimmo Saarinen naurahtaa. Hän työskentelee tieto-, kehittämis- ja tutkimuspalvelujen johtajana Etelä-Karjalan allergia- ja ympäristöinstituutissa.

    Päiväperhosia on Suomen 2 600 perhoslajista 120.

    Perhosharrastuksessa pääsee helposti alkuun, vakuuttaa Saarinen.

    "Jokainen nykyinen perhoshullu on aloittanut nollasta. Ensiksi kannattaa lyöttäytyä jonkun kokeneemman perhosharrastajan matkaan, jotta saa vältettyä pahimmat sudenkuopat."

    Aikanaan Saarinen pohdiskeli pitkään, miksi hän ei näe ikinä yhtään suoperhosta.

    "Sitten tajusin lähteä suolle. Kummasti sieltä löytyi suoperhosia."

    Perhosia nähdäkseen ei tarvitse yrittää etsiä maakunnan täydellisintä perhosniittyä.

    "Joku pellonpiennar, jossa edes vähän kukkii kukkia, riittää", Saarinen huomauttaa.

    Perhosbongailu ei vaadi kummoisia välineitä. Lähelle tarkentavat perhoskiikarit, kamera ja haavi auttavat lajien tunnistamisessa.

    Saarinen kannustaa kaikkia harrastamaan kansalaistiedettä ja kirjaamaan havaintonsa Suomen lajitietokeskuksen valtakunnalliseen päiväperhosseurantaan NAFIin, joka on Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutin ja Suomen Perhostutkijain Seuran koordinoima tutkimushanke.

    "Systemaattisesti voi seurata vaikka omaa kotipihaa. Havaintoja vain tukkimiehenkirjanpidolla ylös ja sitten havainnot päiväperhosseurantaan. Se on siinä."

    Kirjaa perhoshavaintosi osoitteessa: laji.fi/theme/nafi/instructions

    Artikkelin aiheet
    perhosharrastus
    Kimmo Saarinen
    päiväperhoset
    kansalaistiede
    luonto
  • Ota kantaa aiheisiimme

    Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.

    Lähetä mielipidekirjoitus
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Politiikka | Lukijalta: Nykyhallituksen lupaukset testataan polttoainekriisissä

    • 2

      Lihantuotanto | Lukijalta: Nautojen kunnianpalautus alkamassa – Jääkö käänne Suomessa vain puheiden tasolle?

    • 3

      Politiikka | Lukijalta: Asuinpaikka ei saa ratkaista oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluihin

    • 4

      Siivekkäiden sanomaa

    • 5

      Maanviljelysneuvos Westermarck oli edelläkävijä

    • 6

      Talous | Asiantuntijalta: Hitaasti muuttuva tuotanto kohtaa nopeasti muuttuvat markkinat

    • 7

      Yhteiskunta | Asiantuntijalta: Noitavainoilla ja natsi-Saksan juutalaisvainoilla merkittäviä eroja