• Turvepeltojen määrä ei selviä viljavuusnäytteistä

    Mielipide
    19.7.202102:00
    Kolumni
    MT toimitus

    MT:n pääkirjoituksessa (MT 7.7.) kyseenalaistettiin Luonnonvarakeskuksen (Luke) laskelmat turve­peltojen kasvihuonekaasupäästöistä. Kirjoituksessa viitattiin viljavuusanalyysitulosten perusteella tehtyyn päätelmään, jonka mukaan turvepeltojen ala olisi huomattavasti nykyistä arviota pienempi.

    Maaperätiedon luotettavuutta koskevan, pian julkaistavan selvityksen mukaan viljavuusanalyysin tulos ei kerro peltolohkon maalajia kovinkaan suurella varmuudella. Esimerkiksi yli puolet tutkituista turvepelloista oli viljavuusanalyysissä luokiteltu kivennäis- tai multamaaksi.

    Viljavuusanalyysin maa­lajianalyysi on aistinvarainen. Se tehdään kuivatusta ja jauhetusta näytteestä, ja näyte voi edustaa jopa viiden hehtaarin alaa, jolla voi esiintyä useita maalajeja ja jolla eloperäisen kerroksen paksuus voi muuttua.

    Näytteistä ei tehdä automaattisesti orgaanisen aineksen pitoisuuden määrittävää hehkutuskevennystä. Sekoitetusta kokoomanäytteestä päämaalajia on vaikea tunnistaa usean maalajin lohkoilta. Myös näytteenottomenetelmät aiheuttavat aineistoon epävarmuutta.

    Luken kasvihuonekaasuinventaariossa käyttämä arvio turvepeltojen pinta-alasta perustuu parhaaseen käytettävissä olevaan aineistoon, mutta on ollut tiedossa, että ilmastopolitiikan tarpeisiin tarvittaisiin entistä täsmällisempää tietoa turvepeltojen esiintymisestä. Luken koordinoimassa ja MMM:n rahoittamassa tutkimuksessa (2021–2023) on kehitteillä tähän tarkoitukseen uusi ratkaisu, joka hyödyntää kaukokartoitus- ja maastoaineistoja sekä koneoppimismallinnusta.

    Tutkimusta turvepelloista päästölähteenä on jo yli 30 vuoden ajalta, ja käynnissä on runsaasti aiheeseen liittyvää kansallista ja kansainvälistä tutkimusta, joiden tulokset valmistuvat vuoteen 2023 mennessä. Keskustelu aiheesta on tärkeää, ja kaikkein tärkeintä on tehdä tarvittavat toimenpiteet turvepeltojen merkittävän hiilivaraston säilyttämiseksi tuleville sukupolville.

    Kristiina Regina

    tutkimusprofessori

    Hanna Kekkonen

    tutkija

    Nina Peuhkuri

    johtava tutkimuspäällikkö

    Luonnonvarakeskus

    Tärkeintä on tehdä tarvittavat toimenpiteet turvepeltojen merkittävän hiilivaraston säilyttämiseksi.

    Artikkelin aiheet
    turvepellot
    viljavuusanalyysi
    Luonnonvarakeskus
    kasvihuonekaasupäästöt
    maaperätutkimus
  • Ota kantaa aiheisiimme

    Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.

    Lähetä mielipidekirjoitus
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Politiikka | Lukijalta: Nykyhallituksen lupaukset testataan polttoainekriisissä

    • 2

      Politiikka | Lukijalta: Asuinpaikka ei saa ratkaista oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluihin

    • 3

      Lihantuotanto | Lukijalta: Nautojen kunnianpalautus alkamassa – Jääkö käänne Suomessa vain puheiden tasolle?

    • 4

      Siivekkäiden sanomaa

    • 5

      Maanviljelysneuvos Westermarck oli edelläkävijä

    • 6

      Talous | Asiantuntijalta: Hitaasti muuttuva tuotanto kohtaa nopeasti muuttuvat markkinat

    • 7

      Rypsiöljyn käyttö polttoaineena maatilalla kannattaa