Yliö: Maataloudelle tuloksellisempaa talousneuvontaa – ”Tarvittava ratkaisu on usein radikaali”

Elämme maataloudessa voimakasta murroskautta. Se edellyttää uusia ratkaisuja ja muutoksia. Maatalous joutuu sopeutumaan taloudessaan pieneneviin katteisiin. Kasvavat kulut tulevat kuitenkin nopeammin vastaan maksettavaksi kuin muutokset ehtivät niitä vähentää tai lisätä tuloja. Siksi maatalouksiin kohdistuvan neuvonnan on oltava tuloksellisempaa.

Maatilojen taloushallintoon liittyvä neuvonta vaatii uusia ulottuvuuksia. Neuvonnan laatu ja laajuus vaativat syventämistä. Tällä hetkellä neuvonnassa pyritään auttamaan tilan todellisen tuloksen selvittämistä, arvioimaan suunniteltujen investointien kannattavuutta ja oikea-aikaisuutta sekä tuomaan esille ongelmia, joista täytyy selvitä. Hyvä niin.

Laadun ja laajuuden syventäminen tarkoittavat ongelmien ratkaisuun liittyvää osaamista neuvojalta. Jatkossa ei riitä, että ongelma todetaan, ja jonka maatilayrittäjä sitten ratkaisee. Neuvojan roolin pitää korostua aiemmasta. Neuvojan ja maatilanyrittäjän pitää löytää ratkaisut yhdessä.

Tarvittava ratkaisu on usein radikaali ja jotain, mitä ei aikai­semmin ole tilalla käytetty. Neuvojan pitää sellaista tarvittaessa rohkeasti esittää. Neuvojan pitää saada yrittäjä vakuuttuneeksi toteutuksesta, ja tukea päätöksenteossa. Tämä vaatii neuvojalta todellista ammatti­taitoa. Toimenpiteiden tulee myös johtaa taloudelliseen tasa­painoon. Tuloksen on oltava maatilalla ratkaisun jälkeen riittävän positiivinen. Neuvojan täytyy laittaa tässä tilanteessa itsensä koko lailla likoon.

Neuvonta tarkoittaa kykyä löytää maatalouden ongelmiin strategisia ratkaisuja. Ne eivät aina tarkoita toiminnan kasvua. Usein laajennukset eivät kasvata lainkaan nettotulosta. Syntyy lisää velkaa ja velan­hoitokustannuksia, joihin lisätulo uppoaa, ja velkaa saattaa jäädä hoidettavaksi seuraavalle sukupolvelle asti.

Strateginen ratkaisu on myös toiminnan supistaminen, mikä mahdollistaa esimerkiksi kaukana olevien, tehottomasti hoidettavien, pienten pelto­alojen viljelemättä jättämisen.

Tällä hetkellä maidontuotanto­tiloja lopetetaan noin kahdeksan prosentin vuosivauhtia. Se tarkoittaa yli 300 tilaa – keskimäärin lähes yhtä tilaa joka päivä. Ennuste sikatilojen lopettamisesta on vastaavasti noin 350 tilaa tulevien 6–7 vuoden aikana. Toisin sanoen yksi sikatila per viikko poistuu kuvioista. Kauanko huolto­varmuutemme tämän kestää?

Eikö tilanteelle pitäisi tehdä jotakin? Mitä viljelijä itse ja taloushallinnon neuvonta voivat tehdä?

Vastaväitteenä tilojen supistumiselle ja häviämiselle kuulee, että näin yksittäiset tilakoot pääsevät kasvamaan eivätkä tuotantomäärät laske. Investointien tarve kuitenkin kasvaa ja samalla rahoitustarpeet. Maatilayrittäjä sitoo investointipaineessa helposti itsensä lopuksi elämää valtavaan työmäärään ja valtavaan velkaan, josta ei irtipääsyä ole kovinkaan helposti.

Neuvojan on tässä kontekstissa otettava esille ainakin seuraavat asiat: yrittäjän ja yrittäjäpariskunnan henkinen ja fyysinen jaksaminen. Perhe on kokonaisuus, joten yhteistä aikaa ja yhdessäoloa ei saa unohtaa. Neuvojan on korostettava, että pääsääntöisesti maatilojen asioista päätetään yhdessä. Budjetin laadinnassa muistetaan ottaa mukaan myös yksityiskäyttö kulueränä, todellisuutta vastaavana määränä.

Neuvojan pitää muistuttaa, että tilalle luodaan turvaverkko. Voi käydä niin, että toinen tai molemmat yrittäjistä eivät pysty osallistumaan tilan hoitoon väliaikaisesti tai pysyvästi. Pitää siis laatia luettelo henkilöistä, jotka voivat ottaa vastuulleen tietyn osa-alueen tietyksi määrä­ajaksi, esimerkiksi yhdeksi vuodeksi. Näiden henkilöiden kanssa sovitaan asiasta ja määritellään vastuu­alueet kirjallisesti.

Neuvonnan tehtävä on löytää maatalouteen järkeviä ratkaisuja ja estää varsinkin nuoria isäntiä ja emäntiä lankeamasta taloudellisiin sudenkuoppiin liian suurien tai huonosti ajoittuneiden investointien vuoksi. Investointien aiheuttama ylimenokauden pituus pitää ennakoida ja arvioida, miten siihen on varauduttava.

Lopuksi on selvitettävä, onko investointeja suunniteltaessa otettu huomioon tilan jälleenmyynnin mahdollisuudet ja jälleenmyynnistä saatavissa oleva hinta. Voisiko tilalla olla potentiaalista ostajaa tiukan paikan tullen?

Heikki Kangas

ekonomi

yritysten laskentatoimen konsultti