• Lukija: Hallitus ajaa kansalaisen oman onnensa sepäksi

    Riikka Purran esittelemä oikeistolainen talousarvioehdotus raivaa uutta tilaa markkinataloudelle, vapaalle kilpailulle.
    Tilaajalle
    Riikka Purra puoluekokouksessa Tampereella 12.8.
    Riikka Purra puoluekokouksessa Tampereella 12.8. Kuva: Rami Marjamäki
    Mielipide|Yhteiskunta
    2.9.202313:00
    Lukijalta
    Taito Taskinen

    Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra sanoi puolueensa puoluekokouksen linjapuheessaan edustavansa "fiskaalikonservatiivista" ajattelua, jossa valtion tulee hoitaa päätehtävänsä ja pidättäytyä siitä, mikä ei ole pakollista. (HS 14.8.).

    Purran sanat muuttuivat lihaksi hänen esitellessään valtion talousarviota vuodelle 2024. Siinä muun muassa suurituloisten verotusta kevennetään eniten lisää velkaa ottamalla, leikataan pienituloisten sosiaalietuuksia, heikennetään ansiosidonnaisen työttömyysturvan ehtoja, helpotetaan työntekijän irtisanomista ja korotetaan lakkosakkoja.

    Purran oikeistolainen talousarvioehdotus raivaa uutta tilaa markkinataloudelle, vapaalle kilpailulle. Siinä uskotellaan, että talousongelmat ja elämän haasteet ratkaistaan yritysten kilpailulla.

    Kun hyvinvointi jätetään markkinoiden armoille, verotusta ei tarvita kun väkivaltakoneiston, sotavoimien ja poliisin ylläpitoon. Jokainen olkoon hyvinvointinsa osalta oman onnensa seppä.

    Pohjoismainen hyvinvointivaltiomalli tunnetaan siitä, että julkiset palvelut ovat ilmaisia tai halpoja. Niiden vastapainona on korkeahko verotus.

    Kaikki pohjoismaat ovat lähes poikkeuksetta olleet maailman kymmenen parhaan maan joukossa, on sitten ihmisten hyvinvointia tai onnellisuutta mitattu millaisilla mittareilla hyvänsä. Nyt näyttää siltä, että Suomessa vietetään seuraavat neljä vuotta hyvinvointivaltion jäähyväisiä.

    Julkista taloutta olisi voitu tasapainottaa myös tuloja lisäämällä eli kokonaisveroastetta nostamalla. Suomen kokoisessa Tanskassa kokonaisveroaste vuonna 2021 oli 46,9 prosenttia, kun se Suomessa oli 43,0 prosenttia. Kun Suomen bruttokansantuote (bkt) oli noin 250 miljardia, jokainen voi laskea, että Tanskan kokonaisveroasteella Suomen kassaan olisi 2021 kertynyt miljardeja enemmän käytettäväksi esimerkiksi hyvinvointipalveluihin.

    Korkea verotus ei haittaa Tanskaa. Vuonna 2021 Tanskan bkt asukasta kohti oli 67760 Yhdysvaltain dollaria, kun Suomen vastaava oli samana vuonna 53654 Yhdysvaltain dollaria. Siis suomalaisen elintaso oli noin viidenneksen pienempi kuin tanskalaisen.

    Taito Taskinen

    Kuopio

    Artikkelin aiheet
    valtiontalous
    verotus
    hyvinvointivaltio
    Riikka Purra
    talousarvioehdotus
  • Ota kantaa aiheisiimme

    Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.

    Lähetä mielipidekirjoitus
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Politiikka | Lukijalta: Nykyhallituksen lupaukset testataan polttoainekriisissä

    • 2

      Lihantuotanto | Lukijalta: Nautojen kunnianpalautus alkamassa – Jääkö käänne Suomessa vain puheiden tasolle?

    • 3

      Politiikka | Lukijalta: Asuinpaikka ei saa ratkaista oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluihin

    • 4

      Siivekkäiden sanomaa

    • 5

      Maanviljelysneuvos Westermarck oli edelläkävijä

    • 6

      Talous | Asiantuntijalta: Hitaasti muuttuva tuotanto kohtaa nopeasti muuttuvat markkinat

    • 7

      Yhteiskunta | Asiantuntijalta: Noitavainoilla ja natsi-Saksan juutalaisvainoilla merkittäviä eroja

  • Lisää aiheesta Koneviestissä

    Koneviesti | Kehitystyö Koneviestissä jatkuu – auta meitä tekemään Koneviestistä entistä kiinnostavampi!

  • Koneviesti | Kehitä kanssamme Koneviestistä entistä kiinnostavampi!

  • Verkkotietopiste.fi-palvelu edistää yhteisrakentamislain tavoitteita ja kuuluu sen velvoitteisiin.

    Koneviesti | Verkkotietopiste.fi-nettipalvelu tarjoaa apua erilaisten tieto-, tele- ja energiaverkkojen yhteisrakentamiseen — palvelu lisää yhteisrakentamista ja helpottaa tiedonvaihtoa

    Tilaajalle