10 merkillistä kiveä ympäri Suomen – tunnetko niiden tarinat?

Ympäri Suomen on erityisiä lohkareita, joilla on historiallinen tausta. Tässä niistä kymmenen.

Jättiläisenjalka, Mynämäki. Suuri tarinakivi Mynämäen Kivikylässä on saanut nimensä sen päällä olevan, jättimäistä jalanjälkeä muistuttavan painauman innoittamana. Kuva: Tuomo Kesäläinen

Mielipide

11.4.202016:55

Kolumni

Tuomo Kesäläinen

Koukovahankivi, Laitila. Kansanperinteessä kouko-sana tarkoittaa karhua tai vihamielistä haltijaolentoa. Tarinan mukaan kiven alla olevasta onkalosta on ammuttu karhu 1880-luvulla. Kuva: Tuomo Kesäläinen

Satulakivi, Säkylä. Satulan muotoinen lohkare on hahmokivi. Hahmokivet muistuttavat ulkoasultaan jotain tuttua kohdetta, kuten eläintä, ihmistä, rakennusta tai esinettä. Kuva: Tuomo Kesäläinen

Alttarvaha, Paimio. Lohkare on muistokivi eli merkittävän tapahtuman tai henkilön muistoksi osoitettu lohkare. Alttarvaha liittyy Kaarle-herttuan joukkojen matkaan Marttilan taisteluun 1599. Kuva: Tuomo Kesäläinen

Ukonkivi, Pieksämäki. Louhikkoisen Kivikurun laidalla sijaitseva lohkaremuodostelma oli vanhan kansan kirkko, jossa erämiehet uhrasivat ja pyysivät pyyntionnea. Kuva: Tuomo Kesäläinen

Ramunderinkivi, Raasepori. Lohkare on jalkakivi eli pienempien kivien päällä seisova järkäle. Tarinan mukaan rakennelma on Ramunder-nimisen viikingin tekemä. Kuva: Tuomo Kesäläinen

Liikkuvakivi, Sysmä. Kiikkuvat lohkareet ovat kiviä, joita ihminen voi keinutella käsivoimin. Tarinan mukaan Liikkuvakivi on vieritetty pois alkuperäiseltä paikaltaan, eikä siksi enää kiiku. Kuva: Tuomo Kesäläinen

Jääkolunpyykki, Kinnula. Usean kunnan rajalla sijaitseva kivi, jota on pidetty Pähkinäsaaren rauhan rajakivenä ja siinä on eri ikäisiä hakkauksia. Rajakivet ovat rajapisteitä osoittavia lohkareita. Kuva: Tuomo Kesäläinen

Somosenkirkko, Rovaniemi. Lohkare sai nimensä 1800-luvulla, kun Ukko-Somosen saarnat lopettivat paikalla vietetyn syntisen elämän. Nykyisin paikalla on ulkoilmakirkko. Kuva: Tuomo Kesäläinen

Kirkkopahta, Muonio. Lohkare on seitakivi eli saamelaisten käyttämä uhripaikka. Arkeologisten aineistojen mukaan monille seidoille uhraaminen on alkanut jo 1000-luvulla. Kuva: Tuomo Kesäläinen

Lue myös:

Ympäri Suomea lojuu valtavia järkäleitä, joiden historia on kiehtova

Artikkelin aiheet