Poliittiset päättäjät pää pensaassa

Maatalouden kustannuskriisi ja vuosi­kausia kestänyt palkattomuuskriisi ovat tänä vuonna tyhjentämässä suurella kädellä pöytää maatalouden ammatinharjoittajista, mutta poliittiset päättäjät eivät oikeasti näytä ymmärtävän asiaa.

Eivätkö he näe kevättä pidemmälle? Ymmärtävätkö he oikeasti, mikä on tulossa vastaan syksyllä ja ensi talvena, jos keväällä kylvetään vain osa pelloista?

Moni viljelijä, minä mukaan luettuna, on jättämässä suuren alan peltoa kylvämättä. Näin sen vuoksi, etten aio enää kantaa taloudellista riskiä enkä maksaa kenenkään muun syömisistä. Samalla poliitikot yrittävät katsella toiseen suuntaan valittaen, että markkinoiden pitää kantaa vastuu teollisuuden ja kaupan toistaessa ”että emme me ole ongelma, vaan ne muut”.

Poliitikot ovat nämä markkinamallit ja koko tukihimmelin rakentaneet. Niillä on turvattu teollisuuden raaka-aineen saanti ja kaupan myytävät, joten on ihan turha muita syyttää. Katsokoot peiliin.

Alkutuottajilla ei ole koko asiaan osaa eikä arpaa. Jos on tarve jonkun neuvotella ja korjata tilanne, niin asia on päättäjien, teollisuuden, ja kaupan kesken neuvoteltava. Se ei ole alkutuottajien päänsärky. Alkutuottajat sitten miettivät, riittikö se.

Millään kiinteistöverojen poistoilla ei sitä loppualaa kylvetä, vaikka joku poliitikko niin näyttää nyt uskovan. Siihen vaaditaan kymmen­kertainen summa.

Jos nyt salaisesti toivotaan tehostamista, niin peltomaan uusjako tulee näin eteen nopeasti. Niille muutamalle jatkajalle ei tule kivikkoiset pellot kelpaamaan. On nyt syytä miettiä, paljonko tulee peltoalaa poistumaan lopullisesti tuotannosta.

Entä mitä sitten, jos se katovuosi tuleekin pienemmällä peltomäärällä? Tarvitseeko sen jälkeen tilata sitä halpaa ruokaa ulkomailta, joka muuttuukin maailman melskeessä nopeasti niin kalliiksi, ettei sitä kannata myydä naapureille. Siinä vaiheessa on enää turha tulla lannoitteita tai polttoöljyä tarjoamaan edes ilmaiseksi.