Talous ja työllisyys ovat kestävän elvytyksen ytimessä

Maaseudun Tulevaisuuden uutisjutussa (13.5.) käsiteltiin ympäristöministeriön asettaman Kestävä elvytys -työryhmän ehdotuksia.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen asetti 15.4. valmisteluryhmän laatimaan ehdotuksia ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden kannalta kestävistä taloutta elvyttävistä toimista koronakriisin jälkeisessä yhteis­kunnassa.

Työryhmämme on valmistellut ensi vaiheen ehdotuksia nopeasti käynnistettäviksi jälleenrakennustoimenpiteiksi. Ehdotusten työllisyysvaikutukset vuositasolla olisivat noin 45 000–50 000 henkilö­työvuotta ja valtiontaloudelliset vaikutukset noin 500 miljoonaa euroa.

Työryhmässä lähestymme yhteiskunnassa tarvittavia toimia vähähiilisyyttä tukevan murroksen vauhdittamisen kautta niin, että ratkaisujen kehittämistä tukevat toimet parantavat myös tulevaisuuden kilpailukykyä.

Toisin kuin artikkelissa annetaan ymmärtää, työryhmämme ehdotukset sisältävät toimenpiteitä myös puurakentamisen edistämiseen sekä biokaasun vauhdittamiseen. Biotaloudessa, kuten muissakin toimissa, yksityiskohtaisempien valmistelujen tekeminen on jätetty vastuuministeriölle.

Työryhmämme on pohtinut myös arviointikriteereitä, joilla kaikkia jälleenrakennustoimen­piteitä tulisi arvioida. Kriteeristöä voi käyttää hyödyksi jälleenrakennustoimenpiteiden mahdollisten kokonaisvaikutusten arvioinnissa sekä varmistumaan niiden yhtäläisestä ja tavoitellusta suunnasta.

Toisin kuin Maaseudun Tulevaisuuden artikkelissa annetaan ymmärtää, sisältää arviointikriteeristö laajasti sekä taloudellisiin että työllisyyteen liittyviä osa-alueita ilmasto- ja ympäristökriteereiden lisäksi. Kriteeristö ei sulje kategorisesti ulos mitään toimintaa, vaan ohjaa ajattelemaan toimien vaikutusta tarvittavan systeemitason muutoksen kannalta. Kriteeristön valmistelussa on hyödynnetty kansainvälisiä esimerkkejä.

Toimenpiteet, jotka valikoituivat ensi vaiheen ehdotuksiimme, pohjautuvat hallitusohjelman tavoitteisiin. Ne olisi joka tapauksessa tehtävä hallitusohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi, mutta toimien nopeuttamisella saavutetaan elvytyskriteereitä täyttäviä hyötyjä.

Koska yhden euron voi käyttää vain kerran, on se käytettävä mahdollisimman tehokkaasti siten, että saavutetaan mahdollisimman suuri taloudellinen, yhteiskunnallinen ja ekologinen hyöty.

Koska yhden euron voi käyttää vain kerran, on se käytettävä mahdollisimman tehokkaasti.