Lukijalta: Itä-Suomi tarvitsee kokonaan uuden idean − pelkkä nykytilan hallinnointi ja sirpaleinen kehittämistapa eivät riitä
Edes miljardin kehityspaketti ei auta, jos kestävämpi idea ja perusta puuttuvat, kirjoittavat Jarmo Vauhkonen ja Aulis Tynkkynen.
Saimaan hyödyntämistä tulisi tarkastella kokonaisvaltaisesti aluekehityksen ytimenä, kirjoittajat mainitsevat. Kuva on Saimaan rannalta. Kuva: Saara LaviItä-Suomen uudistaminen on viivästynyt jo 1960-luvulta, jolloin perinteinen pienviljelijä-metsätyömies -ihanne jäi kehityksen jalkoihin (Kohvakka, HS 26.6.). Kehityskierteen katkaisemiseksi Itä-Suomi tarvitsee kokonaan uuden idean, uutta asennetta ja johtajuutta.
Pelkkä nykytilan hallinnointi ja sirpaleinen kehittämistapa eivät riitä alueen haasteisiin. Edes miljardin kehityspaketti ei auta, jos kestävämpi idea ja perusta puuttuvat.
”Edes miljardin kehityspaketti ei auta, jos kestävämpi idea ja perusta puuttuvat.”
Ympäristöministeriön jo vuonna 1995 tekemässä Suomen aluerakenteen kehityskuvassa Itä-Suomen rakenteen ytimeksi esitettiin Euroopan neljänneksi suurin ja hyvämaineinen järvialue Saimaa ja sitä ympäröivät keskukset Kuopio, Joensuu, Lappeenranta ja Mikkeli.
Esitystä ei tuolloin hyväksytty Itä-Suomessa. Nyt olisi aika ottaa se uudelleen vakavasti harkintaan.
Saimaan hyödyntämistä tulisi tarkastella kokonaisvaltaisesti aluekehityksen ytimenä – matkailun, yritystoiminnan, palveluiden ja hallinnon veturina. Valmisteilla oleva Itä-Suomen erityistalousalue voisi tarjota alustan tällaiselle uudistamiskokeilulle.
Jarmo Vauhkonen
Mikkeli
Aulis Tynkkynen
Loviisa
Artikkelin aiheetOta kantaa aiheisiimme
Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.
- Osaston luetuimmat
