• Perinneympäristöt tarvitsevat märehtijöitä – ja arvokkaan työn tekijät arvostuksensa

    Äärimmäisen uhanalaisia maatalousympäristöjä hoitavat tilat jäävät keskustelussa kotieläintuotantoa vastustavan liikehdinnän jalkoihin.
    Metsälaitumet ovat erittäin uhanalaisia elinympäristöjä. Kuvituskuva.
    Metsälaitumet ovat erittäin uhanalaisia elinympäristöjä. Kuvituskuva. Kuva: Pasi Leino
    Pääkirjoitus|Maidontuotanto
    17.3.202506:30
    Pääkirjoitus
    Juhani Reku

    Maataloustuotanto, ja nimenomaan karjatalous, on luonut Suomeen lukuisia äärimmäisen arvokkaita ja lajistoltaan runsaita elinympäristöjä, joiden olemassa olosta lukemattomat eliöt ovat täysin riippuvaisia. Erilaisia laiduntamisen myötä syntyneitä niittyjä sekä ketoja, hakamaita ja metsälaitumia tarvitsevat selviytyäkseen lukuisien kasvilajien ohella iso joukko kovakuoriaisia, perhosia, pistiäisiä ja muita hyönteisiä. Jopa joka neljäs Suomen uhanalaisista lajeista elää näillä alueilla.

    Vaikka julkisen keskustelun perusteella voisikin tulkita uhanalaisimpien luontotyyppien olevan erilaisia metsäluontokohteita, todellisuudessa ne ovat nimenomaan maatalousmailla, kertoo Suomen ympäristökeskuksen (Syke) johdolla toteutettu ja vuonna 2018 julkaistu Suomen luontotyyppien uhanalaisuusarviointi. Siinä äärimmäisen uhanalaisiksi luokitelluista 57 luontotyypistä peräti 40 oli maatalouden perinneympäristöjä eli perinnebiotooppeja, kun taas metsäluontotyypeistä yksikään ei kuulunut tähän joukkoon. Loput kaksi 42:sta maatalouden perinneympäristöstä luokiteltiin erittäin uhanalaisiksi.

    Perinnebiotooppien suurin uhka on laiduntamisen loppuminen ja sen myötä alueiden umpeenkasvu tai ottaminen muuhun käyttöön. WWF:n mukaan nykyisin vain noin puolta jäljellä olevista perinneympäristöistä hoidetaan niin, että elinympäristön säilyminen kyetään turvaamaan.

    Perinnebiotooppien suurin uhka on laiduntamisen loppuminen.

    Siitä huolimatta todelliset ponnistelut kehityksen kääntämiseksi joko puuttuvat tai niissä on otettu voimakasta takapakkia. Tällä hetkellä suurin uhka perinneympäristöjen hoidolle on kotimaisen lammastalouden ahdinko ja ympäristökorvauksen maisemanhoitosopimusten uudet tulkinnat, jotka ovat pakottaneet monet nauta- ja lammastilat luopumaan hoitosopimuksesta monissa tähän asti sen piirissä olleissa kohteissa.

    Myös eläin- ja ympäristöjärjestöjen voimakas kampanjointi kotieläintaloutta ja ennen muuta märehtijöitä vastaan vaikuttaa vääjäämättä siihen, millaiset edellytykset Suomella on säilyttää nämä ainutlaatuiset luonnonympäristöt.

    Tekstiä muokattu 17.3. kello 9.25: Poistettu maininta, jonka mukaan WWF:n talkooleireillä laidunnusta korvataan ihmisten tekemällä niitolla.

    Artikkelin aiheet
    perinneympäristöt
    maatalous
    märehtijät
    luontotyyppien uhanalaisuus
    laidunnus
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kauppa | Miksi kaupalle sallitaan se, mikä viljelijöiltä kielletään? Tuottajajärjestöjen kantelu on myös kuluttajan asialla

    • 2

      Metsä | Metsäyritysten on syytä pitää Nokian kohtalo mielessä ‒ digitalisaatio sulkee paperikoneita

    • 3

      Tekniikka | Nuoret tarvitsevat tekemistä somen korvaajaksi

    • 4

      Politiikka | Kasvukeskusten elinvoima hyytyy – olisiko viimein aika kääntää katse maakuntiin?

    • 5

      Maanomistus | Kaavoituksella ei saa tehdä maatalouspolitiikkaa

    • 6

      Politiikka | Väkeä komennetaan nyt pikavauhtia Helsingin palatseihin ‒ parhaat osaajat äänestävät jaloillaan

    • 7

      Politiikka | Kiinteistöveroa ei saa hivuttaa metsiin

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Lypsyrobottien määrä kasvaa tiloilla. Viiden vuoden päästä robottitiloja ennustetaan olevan 1 800, kirjoittaa Erkki Holma. Kuvituskuva.
    Kolumni
    Erkki Holma

    Koneviesti | Maidon tuottaminen jää harvojen käsiin – ”Vaikka lypsy automatisoidaan, työmäärä ei paljoa vähene”

  • Veikko Jokitalo kehittää tilaansa talousosaajan silmin.

    Koneviesti | Talousmies maidontuottajana – Veikko Jokitalo panostaa talouden suunnitteluun ja arjen prosessien kehittämiseen

  • Koneviesti | Luken tutkimusnavetan uudistus vie lehmien ruokinnan uudelle tasolle

    Tilaajalle