• Yliopistojen kasvu vahvistaa koko Suomea

    Pääkirjoitus
    12.1.202201:00
    MT toimitus

    Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen (kesk.) ilmoitti maanantaina yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen saavan uusia koulutusvastuita eri puolilla Suomea. Valtioneuvosto vahvistaa esityksen huomenna torstaina.

    Korkean asteen koulutuspaikkojen lisäys on ilouutinen maakuntien Suomelle. Koulutustarjonnalla on keskeinen merkitys ihmisten asuinpaikan valinnassa.

    Uudet opiskelijapaikat ja koulutusalat tietävät alueille paitsi uusia asukkaita ja työpaikkoja, myös osaavaa työvoimaa ja uusia yrityksiä. Sanalla sanoen kyse on alueiden elinvoimasta.

    Insinööriksi mielivän ei jatkossa ole pakko muuttaa pois Itä-Suomesta. Kuopiossa ja Joensuussa kampuksiaan pitävä Itä-Suomen yliopisto on saamassa kauan kaipaamansa oikeudet diplomi-insinöörikoulutukseen.

    Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto (LUT) kouluttaa nyt insinöörejä ja kauppatieteilijöitä, mutta uskoo uusien koulutusalojen kasvavan ensi vuosikymmenellä tuhannen opiskelijan ja sadan tutkijan yhteiskuntatieteelliseksi tiedekunnaksi.

    Uusia tutkinto-oikeuksia tulee yhteensä kuuteen yliopistoon ja yhdeksään ammattikorkeakouluun. Kurvisen lista noudattaa oppilaitosten toiveita.

    Marraskuussa nähtiin tosin omituinen episodi, kun yliopistojen hallitusten puheenjohtajat kritisoivat Kurvisen aikeita. Yliopistoissa aika on vaihtaa, jos ei puheenjohtajia, niin ainakin näiden ajattelua.

    Valtion budjettiin uudistuksesta ei aiheudu paineita, sillä oppilaitokset rahoittavat opintojen laajentamisen omalla varainhankinnalla. Siihen oppilaitokset myös luottavat.

    Esimerkiksi LUT:n rehtori Juha-Matti Saksa kertoi maanantaina MTV:n uutisille, että yliopiston omien varojen lisäksi rahoitukseen ovat sitoutuneet Lappeenrannan kaupunki sekä lukuisat lahjoittajat (MTV 10.1.). Itä-Suomen Yliopisto taas sai kuin sattumalta juuri eilen 500 000 euron lahjoituksen Olvi-säätiöltä.

    Kurvisen esityksestä maan hallitus tekee huomenna mittavan palveluksen maan korkeakouluopetukselle ja sen saavutettavuudelle. Koulutuksen keskittämiselle ei ole perusteita.

    Opetustarjonta vaikuttaa asuinpaikkapäätöksiin. Kyse on alueiden elinvoimasta.

    Artikkelin aiheet
    yliopistojen kasvu
    korkeakoulutus
    alueiden elinvoima
    Suomen koulutusjärjestelmä
    Valtioneuvosto
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kauppa | Miksi kaupalle sallitaan se, mikä viljelijöiltä kielletään? Tuottajajärjestöjen kantelu on myös kuluttajan asialla

    • 2

      Metsä | Metsäyritysten on syytä pitää Nokian kohtalo mielessä ‒ digitalisaatio sulkee paperikoneita

    • 3

      Politiikka | Kasvukeskusten elinvoima hyytyy – olisiko viimein aika kääntää katse maakuntiin?

    • 4

      Tekniikka | Nuoret tarvitsevat tekemistä somen korvaajaksi

    • 5

      Maanomistus | Kaavoituksella ei saa tehdä maatalouspolitiikkaa

    • 6

      Politiikka | Kiinteistöveroa ei saa hivuttaa metsiin

    • 7

      Politiikka | Väkeä komennetaan nyt pikavauhtia Helsingin palatseihin ‒ parhaat osaajat äänestävät jaloillaan