Huoltovarmuuskeskus ilmoitti maanantaina aloittavansa viljan varmuusvarastojen myynnit keväällä 2015 – siis noin puolen vuoden kuluttua. Myynneillä varmuusvarastot pienennetään vuoden 2016 loppuun mennessä puoleen nykyisestä. Hallitus päätti asiasta vajaa vuosi sitten.
Vuodessa on tapahtunut paljon. Euroopassa käydään sotaa, ja kansainvälinen kauppa kärsii pakotekierteestä. Huoltovarmuuskeskus lausui huolensa varastojen pienentämisestä jo kesällä.
Vaikka julkisessa keskustelussa hallitukselta on toivottu uutta harkintaa varmuusvarastojen purkamisessa, se ei ole päivittänyt vanhoja päätöksiään. Suomi heikentää poikkeusaikoihin varautumistaan riskialttiilla hetkellä, mutta tietoisesti.
Viljan ohella luovutaan myös suuresta osasta polttoöljyvarastoja. Myynneistä valtio kuittaa 300–400 miljoonan euron tulot, joista viljan osuus on kymmeniä miljoonia.
Ja tuloja valtio tietysti tarvitsee. Varastojen myynneissä painaa tällä kertaa enemmän rahapula kuin huoltovarmuuskysymykset.
Suomi ottaa syömä- ja juomavelkaa edelleen kymmenen miljardin euron vuosivauhdilla. Eugen Malmsténin vanhaan suosikkikappaleeseen viitaten talous askeltaa ”Kohtalokkaan samban” tahdissa.
Kalle Tappinen laittoi samban huumassa menemään viimeiset siemenperunatkin. Aamun ankeus voi odottaa pian muitakin suomalaisia.
Huoltovarmuus on vain pieni osa Suomen taloudenpitoa. Siitä tinkimisellä on kuitenkin vahva symbolinen merkityksensä.
Varmuusvarastot eivät palvele kansakuntaa ainoastaan suurissa kriiseissä. Viimeksi varastoihin jouduttiin kajoamaan keväällä 2013, kun edellisvuoden sadosta ei saatu riittävästi kylvökelpoista viljansiementä.