Suomalaisen kahvin maun salaisuus piilee hanavedessä — ulkomailla kotimainen kahvi saattaa maistua aivan erilaiselta
Pehmeä ja puhdas suomalainen vesi tuo esille vaaleapaahtoisen kahvin maun.
Suomalaiset ovat perinteisesti suosineet vaaleapaahtoisia kahveja. Kuva: Hanna LinnoveMikä yhdistää valtaosaa tilanteista, joissa vähintään kaksi suomalaista tapaa toisensa aamun ja iltapäivän välissä? Tietenkin kahvi. Trooppisilla alueilla kasvavan kahvipensaan pavuista paahdettu, jauhettu ja juomaksi uutettu nautintoaine on kiinteä osa suomalaista kulttuuria.
Suomalaiset kuluttavat kahvia eniten maailmassa, eli kymmenisen kiloa paahdettua kahvia henkilöä kohti vuodessa. Suomalaisen kahvikulttuurin erikoisuus on paitsi juodun kahvin määrä, myös kahvin paahtoaste, kertoo Elintarviketeollisuusliiton kahvi- ja paahtimoyhdistyksen asiamies Marleena Tanhuanpää.
Suomessa on perinteisesti juotu vaaleapaahtoista kahvia, ja se on edelleen suosituin paahtoaste. Tummemmat paahtoasteet ja espressotyyliset kahvit ovat vuosien aikana vallanneet vasta noin 20 prosentin osuuden Suomen kahvimarkkinasta.
Syitä vaalean paahdon suosioon pitää hakea historiasta ja tottumuksista.
”Suomeen on aina tuotu korkealaatuista Arabica-raakakahvia, ja korkealaatuiselle kahville riittää vaaleampikin paahto kahvin luontaisten ominaisuuksien esille pääsemiseksi”, Tanhuanpää kertoo.
Toinen syy on valmiin kahvijuoman varsinaisessa pääraaka-aineessa, eli vedessä. Suomalainen vesi on puhdasta ja pehmeää, eli vaaleapaahtoisenkin kahvin maku tulee siinä esiin. Kovaan eli kalkkipitoiseen veteen keitettynä vaaleapaahtoinen kahvi maistuu erilaiselta.
Tanhuanpää huomauttaa, että vaalean kahvin suosio on myös tottumuskysymys. Jos suomalainen on aina juonut vaaleapaahtoista suodatinkahvia ja italialainen espressopohjaisia kahveja, kumpikin saattaa pitää juomavalintaansa ainoana oikeana kahvina.
Tummapaahtoiset ja espressokahvit ovatkin rantautuneet Suomeen maailman kansainvälistyessä viime vuosikymmeninä, Tanhuanpää huomauttaa.
”Sekä kotimaisten paahtimoiden valikoimissa että tuontikahveissa on yleensä erilaisia paahtoasteita.”
Jos matkailu on vaikuttanut suomalaisten kahvimakuun tietyiltä osin, vaikutuksensa on ollut myös koronalla. Vuodesta 2019 vuoteen 2020 kahvin kulutus nimittäin laski 9,9 kilosta 9,3 kiloon henkeä kohti. Kahvia juotiin koronavuonna entistä enemmän kotona, mutta kotikulutus ei korvannut ravintoloissa ja työpaikoilla tapahtunutta kulutuksen laskua.
”Tämä menee osittain arvailun puolelle, mutta veikkaisin, että kotona kahvia valmistetaan omaan tarpeeseen sopiva määrä, mutta esimerkiksi ravintoiloissa mitoitus on haastavampaa”, Tanhuanpää pohtii.
Tästä päästään laajempaan ilmiöön, eli vastuulliseen kuluttamiseen. Tanhuanpää kertoo, että valistuneet kuluttajat ovat kiinnostuneita kahvin alkuperästä ja esimerkiksi paahtamiseen käytetystä energiasta, mutta yksi sokea piste kahvin vastuulliseen kuluttamiseen liittyy.
”Kahvihävikki tarkoittaa, että koko tuotantoketju alkuperämaista alkaen ja kaikki kahvin valmistukseen käytetyt panokset valuvat kahvin
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat